Kuinka hakea turvapaikkaa Suomesta

Kuten missä tahansa muussakin kehittyneessä maassa, Suomessa on vakiintuneet kansainvälisen suojelun mekanismit. Jokaisella, jota uhkaa laiton vaino, on oikeus pyytää suomalaisilta humanitaarista asemaa. Tämän pohjoiseurooppalaisen maan lainsäädännön erityispiirteet huomioon ottaen kansainväliseen suojeluun kuuluu turvapaikka, pakolaisasema ja jopa poliittinen turvapaikka Suomessa. Kenellä on oikeus hakea humanitaarista suojelua, miten sitä saa ja mitä se myöhemmin antaa?

Kenelle Suomi myöntää kansainvälistä suojelua

Jokainen, joka päättää muuttaa toiseen maahan, on mahdollinen maahanmuuttaja. Maahanmuutto on tietoinen ja vapaaehtoinen liike. Yksi sopivimmista venäjänkielisistä maista tuleville maahanmuuttajille on Pohjois-Euroopan Suomi. Paikallinen maahanmuuttolainsäädäntö tarjoaa monia syitä ulkomaalaisten maahanpääsyyn, ja suomalaiset itse houkuttelevat aktiivisesti maahanmuuttajia ulkomailta.

Yksi perusteista on kansainvälisen suojelun ja siten turvapaikan myöntäminen. Ehkä tämä ei ole oikea tapa, koska jo suojan käsite edellyttää jonkinlaisen uhan olemassaoloa sen hakijaan nähden. Mutta samalla turvapaikalla on useita etuja, koska se antaa oikeuden majoitukseen, ruokaan, asumiseen ja jopa pieneen määrään aineellista apua. Puhumme turvapaikanhakijoiden oikeuksista hieman myöhemmin, kun jäämme olosuhteisiin.

Joten 30. huhtikuuta 2004 ulkomaalaislain nro 301/2004 (Ulkomaalaislaki, jäljempänä - laki nro 301/204) 6 luvun säännösten mukaisesti kansainvälistä suojelua tarjotaan Suomen alueella useissa muodoissa, mukaan lukien:

1. Turvapaikka Suomessa (Turvapaikka Suomessa).
2. Lisäsuojaus (Toissijainen suojelu).
3. UNHCR:n pakolaisten vastaanotto ja jakelu kiintiön mukaan (Pakolaiskiintiö).

Turvapaikka Suomessa

Turvapaikka (Turvapaikka) on lain nro 301/2004 87 §:n mukainen pääasiallinen kansainvälisen suojelun muoto. Se myönnetään YK:n pakolaissopimuksen nojalla.

Henkilöllä, joka hakee turvapaikkaa perustellun vainon uhan vuoksi asuinmaansa alueella, jos uhka johtuu rodullisista, uskonnollisista, kansallisista, kielellisistä tai esimerkiksi poliittisesta vihamielisyydestä, on oikeus humanitaariseen asemaan. . Tärkeä edellytys tälle on suojan puuttuminen kansalaisuuden valtiolta.

Perusteena vainon uhan tunnustamiselle todelliseksi lain 87a §:n mukaan voivat olla tosiasiat, jotka luonteeltaan loukkaavat vakavasti ihmisoikeuksia, mukaan lukien:

• turvapaikanhakijan fyysinen, henkinen tai seksuaalinen hyväksikäyttö;
• hallinnollisten tai muiden oikeudellisten pakkokeinojen soveltaminen, myös lainvalvontaviranomaisten toimesta, jos nämä toimenpiteet syrjivät hakijaa tai ovat periaatteessa syrjiviä;
• syrjivä häirintä tai rangaistus;
• evätään oikeus hakea muutosta valtion elinten päätöksiin, jotka johtavat syrjiviin rangaistuksiin;
• syytteet aseistakieltäytymisestä asepalveluksesta käynnissä olevissa konflikteissa, joissa voidaan tehdä ei-poliittisia rikoksia;

Vainon luonteella on tärkeä rooli, kuten lain nro 301/2004 87b §:ssä on kuvattu:

• syntyperäinen vaino on ihonvärin, kansallisuuden tai etnisen taustan aiheuttamaa vainoa;
• uskonnollinen vaino määritellään vainoksi, joka perustuu teistiseen, ei-teistiseen tai ateistiseen uskomukseen, uskonnollisiin käytäntöihin, tekoihin, mielipiteen ilmaisemiseen, ryhmäkäyttäytymiseen ja uskonnollisten sääntöjen noudattamiseen;
• kansalaisuuden, sen puuttumisen, bipatrismin tai kulttuuristen, etnisten tai kielellisten siteiden perusteella syntynyt vaino katsotaan siviilioikeudeksi;
• Poliittinen vaino on mielipiteiden, ajatusten ja vakaumusten vuoksi vainoamista, mahdollisten vainoajien kritiikkiä sekä heidän menetelmiään.

Arvioitaessa yllä olevia tosiseikkoja ja sitä, tunsiko hakija olevansa vainon uhattuna, ei ole väliä, onko hakija todellakin vainon piirteitä (eli tunnustaako hän vainottua uskontoa, puhuu kieltä tai tiettyä poliittista asemaa), kunhan vainoa tapahtuu .

Lisäsuojaus

Toissijainen humanitaarisen aseman tyyppi on toissijainen suojelu (Toissijainen suojelu). Lain nro 301/2004 88 §:n mukaan se voidaan myöntää ulkomaalaiselle, jolla ei ole perustetta turvapaikan myöntämiseen, mutta jos he palaavat pysyvään asuinmaahansa, he ovat vaarassa joutua vakavalle vaaralle. Jos heitä uhkaavat esimerkiksi:

• kuolemanrangaistus;
• epäinhimillinen tai arvokas sisältö, rangaistuksen tai kidutuksen muodot;
• mielivaltaisen väkivallan riski alueella tapahtuvan kansainvälisen tai sisäisen konfliktin yhteydessä.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen kiintiöperusteisesti

Kolmas suojatyyppi on pakolaiskiintiö (Pakolaiskiintiö). Lain 90 §:n mukaan Suomi ottaa alueelleen uudelleensijoittamiseen UNHCR:n pakolaisia ​​ja muita kansainvälistä suojelua tarvitsevia ulkomaalaisia. Pakolaisten määrä, jonka suomalaiset ovat valmiita ottamaan vastaan, määräytyy vuosittain budjettimahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi paikallinen sisäministeriö hyväksyi vuodelle 2021 750 henkilön kiintiön Syyriasta ja Kongosta.

Monet verkkojulkaisut levittävät tietoa, että myös Suomesta on mahdollista saada poliittista turvapaikkaa. Itse asiassa tämä on virheellistä tietoa: Suomen lainsäädäntö ei sellaisenaan takaa poliittista turvapaikkaa.

Mutta kuten olemme jo edellä todenneet, yksi syy turvapaikan myöntämiseen voi olla poliittinen vaino ja sorto.

Turvapaikanhakijoiden oikeudet ja velvollisuudet

Edellytykset pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle Suomessa eivät juuri poikkea muiden maiden olosuhteista. Kansainvälisen suojelun saajan asema antaa sinulle mahdollisuuden nauttia mahdollisimman paljon normaalin asumisen edellyttämistä eduista maassa.

Näin ollen suomalaisten hyväksymillä turvapaikanhakijoilla on oikeus:

• hakemusten objektiivinen käsittely, tarvittavan oikeusavun ja tulkin tarjoaminen;
• asuminen Suomessa lopullisen päätöksen tekoon asti, asumisen järjestäminen;
• vapaa liikkuvuus Schengen-alueella oleskeluluvan / pysyvän oleskelun perusteella;
• aineellisen avun saaminen, varoja ruokaan;
• ilmainen työpaikka ilman lupaa ja niin edelleen.

Oikeuksien lisäksi kansainvälistä suojelua hakeville asetetaan useita velvollisuuksia. Mukaan lukien ne:

• heillä ei ole oikeutta matkustaa lähtömaahan, muuten humanitaarinen asema peruuntuu;
• ovat velvollisia noudattamaan Suomen lakia;
• on rekisteröity vastaanottokeskukseen, vaikka he asuisivat yksityisessä majoituksessa;
• heidän on asuttava kunnassa, johon heidät on määrätty, ja niin edelleen.

Turvapaikkamenettely Suomessa

Saadakseen pakolaisstatuksen Suomessa hakijan on läpäistävä vakiomenettely. Kiinnitämme huomion tärkeisiin kohtiin, jotka mahdollisen hakijan tulee muistaa:

• Ulkomaalainen ei voi jättää turvapaikkahakemusta (esimerkiksi suurlähetystön kautta tai sähköpostitse), tätä varten hänen tulee saapua Suomen alueelle tai ainakin rajalle.
• Toinen tärkeä kohta on Lublinin sopimuksen toiminta. Sen standardien mukaan myöntämiskysymystä tulee harkita siinä EU-maassa, johon humanitaarisen aseman hakija saapui ensimmäisenä.Toisin sanoen, jotta asia voitaisiin käsitellä Suomessa, maan on oltava ensimmäinen EU-maista, johon ulkomaalainen saapui.
• Humanitaarista asemaa koskeva hakemus on jätettävä välittömästi maahantulon jälkeen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa peruste turvapaikan saamiseksi on syntynyt jo Suomessa oleskelun aikana tai kun myöhempään hakemukseen oli painavampia syitä.
• Hakemusta käsiteltäessä ei oteta huomioon vain maata, josta muutto tapahtuu, vaan myös maa, josta hakija todella saapui. Joten jos kolmas maa, josta hakija saapui Suomeen, on suomalaisten mielestä turvallinen, katsotaan, että hän olisi voinut hakea sieltä kansainvälistä suojelua, joten tästä voi tulla kieltäytymisen syy.

Nyt on aika pohtia menettelyä kansainvälisen suojelun saamiseksi. Toimitussäännöistä säädetään lain nro 301/2004 94-104 §:issä.

Heidän mukaansa mahdollisen hakijan menettely sisältää:

1. Saavut Suomeen ja ilmoitat toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestasi hakea turvapaikkaa. Muistutuksena, että heille on ilmoitettava mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen. Tämän voi tehdä joko välittömästi rajan ylittämisen yhteydessä - ilmoittamalla toiveesta rajavartijoille tai perille saavuttuaan - paikallisella poliisiasemalla.
2. Biometristen tietojen toimittaminen. Rajaviranomaiset tai poliisit ovat velvollisia rekisteröimään hakijan välittömästi saatuaan ilmoituksen turvapaikanhakuaikeista. Heidän on kerättävä hänestä kaikki asiaankuuluvat tiedot, otettava sormenjäljet, näytteitä allekirjoituksista ja valokuvattava hänestä sekä tehtävä tarkastuksia SIS-järjestelmässä.
3. Majoitus vastaanottokeskuksessa. Ilmoittautumisen jälkeen hakijat sijoitetaan vastaanottokeskukseen. Jos hakemuksen jättää koko perhe, se voidaan majoittaa vastaanottokeskuksen erilliseen huoneeseen. Perhe ei välttämättä ole siellä pysyvästi: on mahdollista muuttaa toiseen keskustaan ​​tai asua yksityisasunnossa, jos hakijalla on siihen varaa.
4. Haastattelun läpäiseminen. Pyynnön käsittelyn jälkeen Maahanmuuttoviraston vastuulle päättää itsenäisesti haastattelupäivän ja ilmoittaa siitä hakijalle vastaanottokeskuksen kautta lähettämällä asianmukaisen kutsun. Siinä turvapaikanhakija vastaa tulkin (ja tarvittaessa asianajajan) läsnäollessa hänen tilannettaan koskeviin kysymyksiin, selittää hakemuksen jättämisen syyt, puhuu vainosta ja uhkauksista kotimaassaan sekä vahvistaa sanotun. faktoja asiakirjoilla. Jos asiakirjatodisteita ei ole, tosiasioiden suullinen esittäminen on sallittua. Lain 97a §:n mukaan koko haastatteluprosessi tapahtuu ääni- ja videotallenteena ja itse keskustelu tallennetaan pöytäkirjaan. Jäljennös siitä toimitetaan myöhemmin hakijalle.
5. Odotetaan päätöstä. Pyynnön käsittely- ja päätöksentekoaika on tapauskohtaisesti yksilöllinen. Alustava arvio tarkastelujaksosta julkaistaan ​​itse haastattelussa, mutta suurella todennäköisyydellä tämä ajanjakso voi olla myöhässä. Voit käyttää tätä palvelua alustavaan tarkasteluajan laskemiseen. Päätöstä odottaessaan hakija voi oleskella vastaanottokeskuksessa.
6. Ratkaisun saaminen. Kun maahanmuuttoviranomainen tekee lopullisen päätöksen, hakija saa siitä tiedon äidinkielellään tai kielellä, jota hän ymmärtää. Myönteisessä päätöksessä hakija saa pakolaisstatuksen (tai toissijaisen suojelun saajan), joka on voimassa 4 vuotta jatkomahdollisuudella.

Miksi he voivat kieltäytyä

Turvapaikka voidaan evätä. Lain mukaan maahanmuuttoviranomaiset voivat evätä hakijat, jotka:

• on perustellusti epäilty rikoksista rauhaa ja ihmisyyttä vastaan ​​tai sotarikoksista;
• epäillään Suomen rikoslain tunnustamista ei-poliittisista väkivaltarikoksista, jos ne on tehty ennen humanitaarisen aseman saamista;
• jäänyt kiinni toimista, jotka ovat vastoin YK:n toimia ja periaatteita;
• antanut vääriä tietoja, toimittanut väärennettyjä asiakirjoja;
• tuli turvallisesta alkuperämaasta tai turvallisesta kolmannesta maasta.

Lain mukaan hakija voi valittaa asuinpaikkansa hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa hylkäämisen vastaanottamisesta. Tuomioistuimen kielteisen päätöksen tapauksessa on mahdollista nostaa kassaatio korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos hän myös kieltäytyy, ulkomaalainen on velvollinen poistumaan Suomesta.

Kun hakijalla ei ole varoja poistua maasta, hänellä on oikeus pyytää apua tähän tarkoitukseen. Tässä tapauksessa valtio rahoittaa lähdön.

Hakijan työskentelykelpoisuus

Suomesta turvapaikkaa hakeville venäläisille tarjotaan mahdollisuus työskennellä ilman lisälupaa jo ennen kuin maahanmuuttoviranomainen tekee asiasta päätöksen. Mahdollisuus palkalliseen työhön syntyy hakijalle:

• kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, jos humanitaarisen aseman hakija on esittänyt alkuperäiset henkilöllisyytensä todistavat asiakirjat;
• kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, jos tällaisia ​​asiakirjoja ei ole toimitettu.

Jos hakija onnistui saamaan vakituisen työpaikan, hänellä on oikeus hakea oleskelulupaa työnteon perusteella, vaikka tämä ei ole pakolaisaseman vuoksi välttämätöntä.

Työnantaja on kuitenkin velvollinen tarkastamaan määräajoin, onko työntekijällä pakolaisen tai turvapaikanhakijan aseman antavaa oikeutta työhön. Jos tämä asema vanhenee tai kielteinen päätös on tehty eikä pakolaisasemaa myönnetä, on siirtolaisen velvollisuus ilmoittaa siitä työnantajalleen. Ennakkooikeus työhön on voimassa siihen asti, kunnes lopullinen päätös tehdään, mukaan lukien valitus ja kassaatio. Pysyvä oikeus on voimassa koko turvapaikan ajan.

Majoitus vastaanottokeskuksissa

Välittömästi sen jälkeen, kun henkilö on rekisteröity turvapaikanhakijaksi 11 artiklan mukaisesti. Lain nro 746/2011 16 artiklan mukaan he muuttavat pakolaisten vastaanottokeskuksiin. Majoitusehdoissa otetaan välttämättä huomioon hakijan sukupuoli, ikä ja muut ominaisuudet. Jos koko perhe pyytää suojelua, heidät voidaan majoittaa monitoimitaloon.

Pääsääntöisesti jo ennen haastattelua hakijat majoitetaan ns. kauttakulkukeskukseen. Hakijoiden jälkeen heidät siirretään pääsääntöisesti pysyvään vastaanottokeskukseen jo ennen päätöksen tekemistä.

Lainsäädäntö antaa mahdollisille pakolaisille mahdollisuuden asua yksityisessä asunnossa, kuten sukulaisten luona tai vuokra-asunnossa, mutta heidän on silti rekisteröitävä vastaanottokeskukseen.

Pakolaisleirin avulla suojelun tarpeessa olevat voivat saada tarvittavaa sosiaaliapua, mukaan lukien:

• tarvittava lääketieteellinen hoito;
• psykologinen tai oikeudellinen apu;
• jatkuva ruoka tai kyky valmistaa ruokaa itse;
• kotitalouspalvelut, erityisesti kylpyhuoneiden käyttö, pesulat;
• Käännöspalvelut;
• koulutus- ja ammatillinen ohjaus ja niin edelleen.

Kuukausittainen maksu

Asumis- ja toimeentulotuen lisäksi turvapaikanhakija voi hakea myös "perustarpeisiin" tarkoitettua taloudellista tukea. Se myönnetään ns. kassakuitin muodossa tai siirretään prepaid-kortille.

Tuen määrä riippuu iästä, perheen koostumuksesta, muista tuloista tai työstä. Huomioithan, että avustusta ei myönnetä automaattisesti, se myönnetään vastaanottokeskuksessa olevan henkilön hakemuksen perusteella. Alaikäiset saavat myös käteistä perustarpeisiin, mutta heidän etuudet ovat huomattavasti pienemmät.

Alla oleva taulukko auttaa sinua ymmärtämään vuonna 2021 voimassa olevan etuuden määrän.

Ei aterioita vastaanottokeskuksessa	Aterioiden kanssa vastaanottokeskuksessa
Äiti tai yksinhuoltajaisä	312,23 €	91,52 euroa
Perhe lapsen kanssa	199,18 €	59,21 €
Aikuiset	263,78 €	75,36 euroa
Lapset alle 16	*	26,92 €
Lapset 16-17v	*	48,44 €

Jos perheenjäsenellä on erityistarpeita, he ovat oikeutettuja lisätalouteen. Joka tapauksessa jokainen tapaus käsitellään erikseen.

Pakolaisperheiden yhdistäminen

Virallisesti pakolaisstatuksen ja siten oleskeluluvan saamisen jälkeen ulkomaalaisella on oikeus yhdistää perheensä. Jokainen tällä hetkellä Suomen alueella asuva saa "perheenkokoajaksi"-statuksen, ja hänen perheenjäsenillään on oikeus muuttaa Suomeen.

Tätä varten he tarvitsevat perhesiteen perusteella oleskeluluvan (oleskelulupaa perhesuhteen perusteella). Ilman oleskelulupaa EU:n ulkopuoliset perheenjäsenet voivat vierailla Suomessa vain enintään 90 päivää, mutta tätä varten he tarvitsevat viisumin vieraillakseen.

Oikeus perheen oleskelulupaan on:

• puoliso tai rekisteröity kumppani, jos he ovat olleet naimisissa (parisuhde) tai heillä on yhteinen lapsi kaksi vuotta;
• pakolaisen alaikäiset ja naimattomat lapset tai lapsen vanhemmat/huoltajat, jos tällainen alaikäinen on Suomen alueella;
• sukulaisia, jos he ovat täysin huollettavana Suomessa asuvasta perheenjäsenestä.

Perheenhoitajan vastuulla on varmistaa, että yhdistyneen perheen tukemiseen on käytettävissä tarvittavat varat.

Pakolaisten vakituinen asuinpaikka ja kansalaisuus

Kun ulkomaalainen saa pakolaisstatuksen Suomen viranomaisilta, hän saa automaattisesti pitkäaikaisen oleskeluluvan, joka on voimassa humanitaarisen aseman voimassaoloajan.

4 vuoden määräajan päätyttyä, jos oleskelu Suomen alueella on ollut keskeytymätöntä, muuttajalla on lain 301/2004 56 §:n mukaisesti oikeus hakea pysyvää oleskelulupaa. Huomioithan, että tämä on yleinen ajanjakso, joka vaaditaan pysyvän asuinpaikan saamiseksi - on muitakin maahanmuuttotapoja, joiden kautta voit saada myös pysyvän luvan.

Ulkomaalainen, joka on asunut maassa vähintään 5 vuotta, saa oikeuden hakea kansalaisuutta. On huomionarvoista, että tämän ajanjakson lähtölaskenta alkaa turvapaikkahakemuksen jättämispäivästä.

Suomen passin saamiseksi hakijan tulee olla täysi-ikäinen, tuomitsematon, ilman maahantulokieltoa, tarvittava kielitaito ja riittävät tulot.

Johtopäätös

Ottaen huomioon kaikki edellä mainitut, haluamme jälleen kerran kiinnittää lukijoiden huomion pääkohtiin:

• Suomessa on 3 erilaista kansainvälistä suojelua: turvapaikka, toissijainen suojelu ja UNHCR:n pakolaiskiintiöt;
• sellaisenaan maassa ei ole poliittista turvapaikkaa, mutta yksi yleisen turvapaikan myöntämisperusteista on poliittisista syistä johtuva vaino;
• turvapaikkahakemus voidaan jättää vain Suomen alueelta, sitä ei voi lähettää suurlähetystön kautta, sähköpostitse tai muuten;
• pakolaisstatus maassa tarjoaa monia etuja: asumisoikeuden, asumisen vastaanottokeskuksessa, sosiaaliavun ja jopa etuudet;
• Pakolaiselle myönnetään automaattisesti oleskelulupa, jossa on oikeus tehdä työtä, jonka mukaan hän voi saada pysyvän asuinpaikan ja kutsua sukulaisiaan maahan perheen yhdistämistä varten.