Saksan turkkilaiset muodostavat maan suurimman kansallisen vähemmistön. He alkoivat tulla Saksan maihin viime vuosisadan 60-luvulla etsimään työtä, ja vain muutamassa vuosikymmenessä he muodostivat Saksan liittotasavallan alueelle kokonaisen diasporan, jolla oli säilynyt kulttuuriperinteet, kieli ja uskonto.
Turkin diasporan historia Saksassa
Turkkilaisen diasporan syntyhistoria Saksassa alkaa vuonna 1961 allekirjoitetulla sopimuksella Turkin kansalaisten hyväksymisestä tilapäisiksi työntekijöiksi. Sodan jälkeisenä aikana Saksa tarvitsi kipeästi halpaa työvoimaa, joten se alkoi myöntää työviisumeja tuolloin heikon talouden maiden kansalaisille.
Turkkilaisten lisäksi kutsuttiin Italian, Espanjan ja Kreikan kansalaisia. Mutta jos useiden vuosikymmenten aikana muiden maiden talouden taso nousi ja tilapäiset työntekijät palasivat kotimaahansa, monet turkkilaiset vierastyöläiset päättivät jäädä Saksaan.
Ajan myötä Saksan hallitus otti käyttöön lakeja, jotka sallivat siirtotyöläisten yhdistää perheensä. Tästä syystä monet turkkilaiset menevät edelleen Saksaan töihin, jäävät sitten Saksaan ja kuljettavat vaimonsa ja lapsensa maahan.
Turkkilaisten lukumäärä ja jakautuminen
Turkkilaiset muodostavat noin neljänneksen kaikista maan ulkomaalaisista maahanmuuttajista. Jos vuonna 1961 Saksaan tuli töihin noin 8 000 turkkilaista, niin vuoden 2021 väestölaskennan tulosten mukaan heitä oli jo yli 1,5 miljoonaa. Samaan aikaan väestönlaskentatiedoissa huomioidaan vain ne maahanmuuttajat, joilla on Turkin kansalaisuus. Heidän lisäksi noin 1,3 miljoonaa ihmistä on saanut Saksan kansalaisuuden.
Joten yhteensä turkkilaisen väestön määrä Saksassa on lähes 3 miljoonaa ihmistä.
60 % Turkista tulevista maahanmuuttajista menee suuriin kaupunkeihin, loput pieniin kaupunkeihin. Turkkilaisten eniten asuttamat liittovaltiot ovat Baden-Württemberg ja Nordrhein-Westfalen.
Suurin osa turkkilaisista löytyy sellaisista teollisuuskaupungeista kuin Stuttgart, München, Frankfurt am Main, Düsseldorf, Mannheim, Köln, Mainz sekä Berliinissä. Pääkaupungissa Turkista tulevat maahanmuuttajat asettuvat pääasiassa Neuköllnin ja Kreuzbergin seuduille. Jälkimmäistä muuten alettiin kutsua jopa Pikku Istanbuliksi.
Kulttuurierot
Saksan ja Turkin kulttuurit ovat hieman ristiriitaisia. Suurin osa Turkista Saksan alueella olevista maahanmuuttajista noudattaa turkkilaisia perinteitä ja noudattaa lähtömaan perustuksia. Jos sodanjälkeisenä aikana töihin tulleiden turkkilaisten ensimmäinen sukupolvi oli suurimmaksi osaksi vain etnisen ryhmänsä edustajien ympäröimä, niin toisen ja kolmannen sukupolven on jo entistä enemmän perehdyttävä saksalaiseen kulttuuriin. Vahva saksalainen vaikutus vaikuttaa opiskeluun ja työhön, mutta turkkilaiset ylläpitävät silti kulttuuriaan kotona.
Perheessä ja kommunikaatiossa naapureiden kanssa turkkilainen puhe on edelleen tärkein. Turkki on Saksan toiseksi puhutuin kieli. Joillakin alueilla tämän kielen oppitunnit sisältyvät pakolliseen koulun opetussuunnitelmaan, mutta useimmissa tapauksissa mahdollisuus oppia se on vaihtoehto.
Turkin suullinen puhe on kokemassa dramaattisia muutoksia, koska monet maahanmuuttajat alkoivat käyttää siinä saksalaisia syntaktisia ja kieliopillisia rakenteita.
Turkkilaisten toinen ja kolmas sukupolvi puhuvat edelleen omaa äidinkieltään, mutta saksalaisella aksentilla kutoen puheessaan paikallisen murteen. Epäedullisessa asemassa olevat sosiaaliset kerrokset päinvastoin korvaavat saksalaisessa puheessaan monet sanat turkin ja arabian kielten analogeilla.
Tärkein piirre, joka osoittaa turkkilaisten ja saksalaisten mentaliteetin eron, on usko. Turkkilaiset siirtolaiset muodostavat suurimman osan Saksan muslimeista (63,2 % kaikista maan muslimeista vuonna 2009). Saksan turkkilaiset pitävät uskontokysymystä erittäin tärkeänä, eivät niinkään itse uskonnon, vaan kansallisen itsetunnistuksen kannalta.
Integraatioongelma
Turkkilaisten integroitumiseen Saksaan liittyy joitain ongelmia, jotka liittyvät tämän kansan sopeutumiseen saksalaiseen elämään. Tärkeimmät syyt, jotka vaikeuttavat integraatioprosessia, ovat:
- merkittävät erot Turkin ja Saksan kansalaisten mentaliteetissa, turkkilaisten tapojen säilyttäminen ja kansallinen itsetunnistus;
- Saksan yhteiskunnan sosiaalisen aseman nopean muutoksen mahdollisuuden puuttuminen;
- Saksan lojaali hallituksen politiikka vähemmän integroituneita etnisiä ryhmiä kohtaan;
- useimpien turkkilaisten työntekijöiden vaimojen työttömyys, mikä ei anna heille mahdollisuutta liittyä saksalaiseen kulttuuriin;
- Turkkilaiset menevät mieluummin naimisiin maanmiestensä kanssa Turkissa ja tuovat heidät sitten Saksaan. Haluttomuus mennä naimisiin saksalaisten naisten kanssa johtaa siihen, että kansalliset tavat säilyvät perheessä ja kehittyvät edelleen tulevilla sukupolvilla;
- mahdollisuus saada Saksan kansalaisuus turkkilaisessa perheessä syntyneille lapsille. Tämä tarjoaa sosiaalisia etuja, mikä ei motivoi turkkilaisia integroitumaan.
- pääsy turkkilaiseen televisioon, radioon, sanomalehtiin ja niin edelleen.
Poliittinen sitoutuminen
Koska Saksaan saapuneiden turkkilaisten ensimmäinen sukupolvi piti oleskeluaan täällä väliaikaisena, he eivät olleet juurikaan kiinnostuneita Saksan politiikasta. Lisäksi useimmat maahanmuuttajat ovat tähän asti säilyttäneet Turkin kansalaisuuden ja ovat kiinnostuneempia politiikasta Turkissa kuin Saksassa.
Viime aikoina Turkista tulevien maahanmuuttajien keskuudessa on kuitenkin alkanut näkyä jonkin verran kiinnostusta paikallispolitiikkaan. Tämä näkyy pääasiassa Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) linjauksena sen kansalaistamisen ja maahanmuuttajien kannan vuoksi. Jotkut turkkilaista alkuperää olevat Saksan kansalaiset alkoivat liittyä parlamentaarikkojen riveihin.
Johtopäätös
Turkin kansan historia Saksassa alkoi 1900-luvun puolivälissä. Sitten Saksan hallitus kutsui ulkomaalaisia työntekijöitä tilapäiseen työhön tehtaisiin ja tehtaisiin. Mutta alun perin oletetun tilapäisen työn määräaikaa pidennettiin, monet maahanmuuttajat toivat perheensä Saksan liittotasavaltaan ja järjestivät elämänsä täällä.
Turkista tulleet maahanmuuttajat eivät ole useisiin vuosikymmeniin onnistuneet integroitumaan saksalaiseen yhteiskuntaan monista syistä. Näin ollen turkkilaiset muodostavat suurimman ulkomaisen diasporan Saksan liittotasavallan alueella.
