Suurin osa planeetan kehittyneistä maista kokee maahanmuutto-ongelmia erityisesti maahanmuuttajien kanssa, jotka rikkovat valtion alueella oleskelusääntöjä. Joka päivä tuhannet laittomat maahanmuuttajat ylittävät vauraiden maiden rajat etsimään parempaa elämää. Mutta maahanmuuttolainsäädännön rikkominen on täynnä sanktioita heille, eikä Venäjä ole tässä tapauksessa poikkeus. Useimmissa tapauksissa viranomaiset karkottavat tekijät takaisin kotimaahansa. Mietitään järjestyksessä mitä karkottaminen on, ketä se koskee ja miten se tapahtuu.
Karkotuksen käsite
Nykyaikainen lainsäädäntö tunnustaa karkottamisen yhtenä hallinnollisen vastuun muodoista ulkomaalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka tavalla tai toisella rikkovat oleskelumaansa maahanmuuttolainsäädäntöä.
Käännettynä latinasta (lat. Deportatio) karkottaminen tarkoittaa karkottamista tai karkottamista, ja tämä näkyy useimpien tämäntyyppistä vastuuta soveltavien maiden lainsäädännössä.
Joten karkotuksen käsite tulkittiin Art. Liittovaltion lain "Ulkomaiden kansalaisten oikeudellisesta asemasta Venäjän federaatiossa" 2 §:n mukaan karkottaminen on sellaisen ulkomaalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön pakkokarkottamista, joka on menettänyt laillisen perusteen oleskella Venäjällä omasta syystään tai muista syistä. hänen hallintaansa.
On huomattava, että oikeudellinen määritelmä voi vaihdella maan ja sen lainsäädännön erityispiirteiden mukaan. Esimerkiksi 13.6.2003 annetun Puolan "ulkomaalaislain" mukaan karkottaminen on päätös ulkomaalaisen vapaaehtoisesta tai pakkokarkottamisesta maasta.
Samanlainen sanamuoto sisältyy 11.11.1998 annetussa laissa "Ulkomaalaisia Bulgarian tasavallassa" ja laissa nro 326/1999 "Ulkomaalaisten oleskelusta Tšekin tasavallan alueella".
Mutta mahdollisista sanamuotoeroista huolimatta karkotus Euroopasta, mukaan lukien Schengen-alueen maista, tapahtuu maiden kansallisen lainsäädännön yleisten sääntöjen ja perusteiden mukaisesti. Samanlainen tulkinta karkotuksesta löytyy useimmista muista maailman maista, mukaan lukien Pohjois-Amerikan maat ja Yhdysvallat.
Itse sen täytäntöönpanomenettely voi useimmissa tapauksissa vaihdella: erot voivat liittyä karkotusmenettelyyn, siitä päättäviin viranomaisiin, valitusmenettelyyn jne. Lisäksi maasta karkottamiseen liittyy lähes aina tilapäinen tai pysyvä maahantulokielto tulevaisuudessa.
Menettelyjen samankaltaisuudesta ja näennäisesti yhteisestä oikeudellisesta luonteesta huolimatta karkottaminen on erotettava hallinnollisesta karkotusmenettelystä.
Ero karkotuksen ja karkotuksen välillä
Jotkut oikeustieteilijät rinnastavat karkotuksen ja karkotuksen käsitteet, mutta tämä näkökulma on virheellinen. Ensinnäkin siksi, että hallinnollista karkotusta pidetään ainakin Venäjän lain mukaan suorana hallinnollisena rangaistuksena, josta määrätään 11. Hallintorikoslain 3.10 kohta, kun taas karkottaminen on vain vastuun mitta.
Näin ollen ulkomaalaisen maasta karkottamista sovelletaan tapauksissa, joissa oleskelun jatkamiselle ei ole laillista perustetta. Karkottamista rangaistusmuotona voidaan soveltaa, vaikka ulkomaalaisen lailliseen oleskeluun olisi perusteita, mutta jos hän syyllistyy rikokseen. Yksilöt karkotetaan valtiosta kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen, terveyden ja moraalin suojelun ja niin edelleen vuoksi.
Toiseksi maastapoistamispäätöstä soveltavat maahanmuuttoviranomaiset ja karkottamisen määrää useimmiten tuomioistuin. Kolmanneksi, itse menettely on myös erilainen: karkottaminen on aina pakollista ja karkotuksen täytäntöönpano on mahdollista itsenäisesti.
Voit lukea tarkempia tietoja artikkelista: "Mitä eroa on karkottamisella ja karkottamisella."
Karkottamisen perusteet
Koska kansalaisuudettoman henkilön tai toisen valtion kansalaisen karkottaminen on kunkin maan erikseen säätelemä vastuu, sen perusteet voivat vaihdella maittain. Samalla, koska karkottaminen on kansainvälisen oikeuden osa, sen täytäntöönpanoperusteet vastaavat aina yleisiä periaatteita. Kuten jo mainittiin, karkotus toteutetaan aina, jos maassa oleskelun laillinen peruste katoaa tai lakkaa.
Tämän huomioon ottaen voimme tuoda esiin tärkeimmät karkottamisen syyt, joiden vuoksi ulkomaalaisia voidaan karkottaa Venäjältä, Schengen-maista, Yhdysvalloista ja monista muista:
- maahantulosääntöjen rikkominen: väärennettyjen asiakirjojen esittäminen, valtion rajan laiton ylitys, myös tarkastuspaikan ulkopuolella, ja muut rikkomukset maahantulon yhteydessä;
- Oleskeluehtojen rikkominen: viisumin käyttöehdot, tilapäisen oleskelun tai pysyvän oleskelun säännöt oleskeluluvan saamiseksi, laiton työskentely tai työskentely turistiviisumilla, vihreän kortin käyttöehtojen rikkominen (Yhdysvalloissa) ), asuinpaikan muutoksesta ilmoittamatta jättäminen, maahantuloluvan puuttuminen tai maassa oleskelun epätoivottomuudesta tehty päätös, vastaanottavan maan lainsäädännön muiden maahanmuuttovaatimusten rikkominen;
- maassa oleskelun perusteen päättyminen: viisumin, tilapäisen oleskeluoikeuden, oleskeluluvan, työpatentin ja muiden laillisen maassa oleskelun perusteiden päättyminen tai peruuttaminen;
- hallinnollisten rikkomusten tekeminen: karkotusta hallinnollisten rikkomusten vuoksi harjoitetaan Euroopan unionin maissa, mukaan lukien Schengen-alue, Yhdysvallat ja monet muut maat. Erityisesti Yhdysvallat mahdollistaa myös karkottamisen rikosten vuoksi. Venäjällä karkotus on säädetty hallinnollisista rikkomuksista, karkotusta ei näissä tapauksissa sovelleta;
- Vierailu jossakin EU-maassa toisen maan viisumilla: on tavallista, että Euroopan maiden maahanmuuttoviranomaiset karkottavat siellä viisumilla vierailleet kansalaiset toisesta maasta (esim. Ranskaan Puolan viisumilla, jossa on leima Puolan rajapalvelu);
- moraaliton käytös: Lähi-idän maissa heidän voidaan tunnistaa juovan alkoholia tuntemattomissa paikoissa, Kiinassa - bordelleissa vierailevana.
Ottaen huomioon tärkeimmät syyt, joiden vuoksi heidät voidaan karkottaa, katsomme aiheelliseksi ottaa huomioon myös tilanteet, joissa karkottaminen on mahdotonta.
Ketä ei voi karkottaa
Huolimatta hyvin monista syistä, joilla Venäjä, Schengen-alueen maat, Yhdysvallat ja muut voivat perustella karkotuspäätöstä, tiettyjen henkilöryhmien karkottaminen on edelleen kansainvälisen oikeuden kiellettyä. Ensinnäkin nämä ovat kaikki poikkeuksetta maan kansalaisia - Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan nro 4 määräysten mukaan ketään ei voida karkottaa eikä ketään voida kieltää saapumasta kansalaisuusmaahan. Yksinkertaisesti sanottuna venäläisiä ei voida karkottaa Venäjältä, eikä italialaisia voida karkottaa Italiasta.
Toiseksi Art. Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 7 §:n mukaan väestön pakkosiirto tunnustetaan rikokseksi ihmisyyttä vastaan ja sillä on kansainvälinen vastuu. Tämä on kokonaisten alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen karkotuskielto.
Lisäksi kansainväliset säännöt eivät salli seuraavien henkilöiden karkottamista:
- henkilöt, jotka hakevat pakolaisasemaa, hakevat tilapäistä tai poliittista turvapaikkaa - hakemuksen lopulliseen käsittelyyn, mukaan lukien valitus;
- henkilöt, jotka on tunnustettu pakolaisiksi tai joille on myönnetty turvapaikka, mukaan lukien poliittinen turvapaikka, ennen humanitaarisen asemansa päättymistä;
- henkilöt, jotka ovat menettäneet jonkin edellä mainituista humanitaarisista statuksista, edellyttäen, että heidän karkottaminen lähtömaahan on mahdotonta humanitaarisista syistä - jos on olemassa rodullisen, uskonnollisen, poliittisen tai muun vainon vaara;
- henkilöt, joilla on diplomaattinen tai konsulivapaus.
Karkotusmenettely
Näin karkottaminen tapahtuu: kaikki alkaa siitä, että maahanmuuttajat rikkovat lain vaatimuksia ja normeja ja havaitsevat nämä väärinkäytökset lainvalvontaviranomaisten tai maahanmuuttoviraston toimesta, jonka tehtäviä esimerkiksi Venäjällä hoitaa sisäasiainministeriön sisäasioiden pääosasto ja Yhdysvalloissa maahanmuutto- ja tullivalvontavirasto.
Venäjällä karkotusprosessia säännellään liittovaltion lailla "Ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta Venäjän federaatiossa" ja liittovaltion lailla "Venäjän federaatioon saapumisen ja Venäjän federaatiosta poistumisen menettelystä".
Art. Liittovaltion lain "Ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta Venäjän federaatiossa" 31 §:n mukaan, jos laillisen oleskelun perusteet lakkaavat, ulkomaalaisen on poistuttava maasta kolmen päivän kuluessa, muuten seuraa karkotus.
Pääsääntöisesti maahanmuuttosääntöjen rikkojan havaitsemisen jälkeen hänet toimitetaan lainvalvontaviranomaisille "kunnes kaikki olosuhteet on selvitetty". Lisäksi rikolliset sijoitetaan tilanteen selvittämisen jälkeen ns. maahanmuuttoviranomaisten erityislaitokseen karkotettavien henkilöiden taltioimiseksi. Ulkomaalainen oleskelee siellä, kunnes viranomaiset käsittelevät hänen asiansa ja välittömästi ennen päätöksensä täytäntöönpanoa. Jos henkilö on sijoitettu laitokseen yli kahdeksi päiväksi, tulee olla tuomioistuimen päätös.
Kuka tekee päätöksen
Selvitetään, kuka tekee karkotuspäätöksen. Useimmissa tapauksissa tällaista virkamiestä pidetään siirtolaisen tunnistaneen alueellisen muuttoliikkeen johtajana. Venäjällä tämä on GUVM:n alueellisen osaston johtaja. Hänen ohjeistaan toimielimen muut toimihenkilöt valmistelevat asiakirjoja, lähettävät tarvittavat tiedustelut ja ratkaisevat muut organisaatioon liittyvät asiat. Lopullinen karkotuspäätös vahvistetaan maahanmuuttoviranomaisen asetuksella. Joissain tapauksissa, kun menettely sitä vaatii, tällainen päätös sovitetaan yhteen muiden valtion rakenteiden kanssa.
Mahdolliset vaihtoehdot
Yleisten tapausten lisäksi on huomioitava, että karkottaminen on jo mahdollista lentokentältä. Esimerkiksi silloin, kun ulkomaalaisen saapumismaan maahanmuuttoviranomaiset toteavat, että hänellä on vanhentunut viisumi, maahantulokielto ja muut syyt. Tässä tapauksessa laittomasti maahan saapunut henkilö on karkotettava suoraan lentokentältä. Päätöksen tekee tässä tapauksessa maahanmuuttopalvelun päällikkö.
Hieman erilainen menettely on ulkomaalaisille, jotka suorittavat rikosrangaistusta toisen maan alueella. Heidät karkotetaan rangaistuksensa suorittamisen jälkeen.
Päätöstä tällaisten henkilöiden karkottamisesta ei kuitenkaan tehdä automaattisesti, vaan vasta sen jälkeen, kun oikeusministeriö on tehnyt päätöksen kohteen Venäjän federaation alueella olemisen epätoivottavuudesta. Venäjän federaation oikeusministeriön ja liittovaltion maahanmuuttoviraston 7. lokakuuta 2008 antaman määräyksen nro 225/240 mukaan maahanmuuttoviranomaiset tekevät tällaisen tiedon saatuaan karkotuspäätöksen ja ilmoittavat asiasta viranomaisille. laitos, jossa ulkomaalainen suorittaa rangaistustaan.
Kun on määrätty rikosoikeudellinen sakko tai muu rangaistus, joka ei liity vapaudenriistoon tai -rajoitukseen, karkotus 11 luvun 11 mukaisesti. Liittovaltion lain "Ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta Venäjän federaatiossa" 31 § on mahdollista vasta tuomion suorittamisen jälkeen. Eli sakon maksamisen, pakollisen työn ja muun tuomioistuimen tuomion määräämän rangaistuksen suorittamisen jälkeen.
Joissakin tapauksissa takaisinotto on sallittua maiden lainsäädännössä. Se toteutetaan kansainvälisten sopimusten ja maiden välillä allekirjoitettujen sopimusten perusteella, ja se on myös yksi karkotettavien henkilöiden pakkokarkotuksen tyypeistä. Sen erikoisuus on, että jos on kansainvälinen sopimus, ei vain sen kansalaisia, vaan myös muiden valtioiden tästä maasta saapuneita kansalaisia voidaan karkottaa tiettyyn maahan. Päätöksen tällaisista henkilöistä tekee myös maahanmuuttoviranomaisten johto.
Takaisinottoa ei pidä sekoittaa luovuttamiseen. Luovutus on tuomioistuimen suorittamaa ulkomaalaisen luovuttamista toiseen valtioon, jossa hän rikkoi lakia, eikä sillä ole mitään tekemistä karkotuksen kanssa.
Karkotusilmoitus
Asiaa koskevan päätöksen tekemisen jälkeen maahanmuuttoviranomainen lähettää ilmoituksen sen antamisesta maan ulkoministeriölle, joka puolestaan ilmoittaa sen maan ulkoministeriölle, johon henkilö karkotetaan (osa 7.8, pykälä). Liittovaltion lain "Ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta RF:ssä" § 31). Lisäksi monissa EU-maissa harjoitellaan myös ilmoittamista vastaanottavalle taholle – karkotettavia kutsuneille järjestöille ja kansalaisille.
Mitä tulee ulkomaalaiseen itseensä, hänen ilmoituksensa tekee maahanmuuttoviranomaisen valtuutettu työntekijä. Ulkomailla asuvan kansalaisen henkilöllisyyden todistavaan asiakirjaan voidaan tietyn maan lainsäädännöstä riippuen kiinnittää asianmukaisia merkintöjä. Tältä näyttää Valko-Venäjän tasavallan maahanmuuttoviranomaisten myöntämässä passissa oleva karkotus.
Kaikki maat eivät kuitenkaan laita passeihinsa karkotusmerkkejä. Monissa maissa, mikä on erityisen yleistä Itä-Euroopassa, menettelyyn kuuluu maahantulokiellon leimaminen passiin. Tältä se näyttää Ukrainassa.
Pääsääntöisesti kielto on 3–10 vuotta. Kuinka moneksi vuodeksi kielto on voimassa, riippuu karkotuksen perusteista ja maahantulokieltomaan lainsäädännön erityispiirteistä. Huomaathan, että Schengen-alueen maat syöttävät passiin merkinnän lisäksi tarvittavat tiedot Schengenin tietojärjestelmään (SIS), joten itse passin vaihtaminen ei ratkaise kiellon aiheuttamaa ongelmaa.
Karkotusmenetelmät
Suurimmassa osassa tapauksia ulkomaalaisten karkottamiseen maan alueelta liittyy pakkokarkottaminen, mukaan lukien rikoksentekijän saattaja saattajan alla lennolla maahansa. Tällaista valvontaa tarjotaan, jotta vältetään maan alueella oleskelun edellytysten lisärikkomukset.
Jotkut osavaltiot mahdollistavat kuitenkin myös sellaisten kansalaisten vapaaehtoisen kontrolloidun maastapoistumisen, joiden osalta on tehty karkotuspäätös. Tällaisille henkilöille annetaan aika itsenäistä lähtöä varten. Rikkomuksen sattuessa käynnistetään pakkokarkotusprosessi.
Kenen kustannuksella karkottaminen tapahtuu
Yleisten sääntöjen mukaan, myös Venäjällä, karkotetun kansalaisen karkottaminen maan ulkopuolelle tapahtuu hänen kustannuksellaan (Art. 5 osa. Jos hänellä ei kuitenkaan ole tällaisia varoja, karkotus suoritetaan kustannuksella:
- kutsuva elin, mukaan lukien kansainvälinen järjestö tai työnantaja;
- hänet kutsunut henkilö;
- kotimaansa konsulaattiin tai diplomaattiseen edustustoon.
Jos kutsuvaa osapuolta ei ole voitu määrittää ja karkotusta diplomaattisista edustustoista ei ole mahdollista rahoittaa, varojen jakamisesta vastaa vastaanottajavaltio.
Tee sosiologinen tutkimus!
[yop_poll id = ”8 ″]
Karkotuksen ja maahantulokiellon syiden tarkistaminen
Vieraamiseen liittyy usein erittäin merkittäviä kuluja, joita ei voida korvata maahantulokiellon ja sitä seuraavan karkotuksen yhteydessä. Valitettavasti Schengen-alueen maihin suuntautuvan matkan osalta kiellon olemassaoloa SIS-tietokannassa ei voida selvittää Internetin avulla. Tällaisia tietoja voidaan kuitenkin saada lähettämällä virallinen pyyntö maahanmuuttajamaille tai tekemällä tällainen pyyntö välittäjien kautta.
Monet muut maat tarjoavat nämä tiedot verkossa.Esimerkiksi Venäjällä vuonna 2021 sen voi hankkia sisäasiainministeriön pääosaston sähköisillä palveluilla. Tämä edellyttää:
- Siirry GUVM:n sisäasiainministeriön viralliselle verkkosivustolle.
- Siirry osioon "Venäjän sisäministeriön hyödylliset palvelut".
- Siirry "Maahanmuuttopalvelut" -osioon.
- Vieritä alas ja siirry kohtaan "Tarkistaa, onko syitä kieltäytyä pääsystä Venäjän federaation alueelle".
- Täytä kaikki osiossa tarkoitetut kentät.
- Paina "Lähetä pyyntö" -painiketta.
Huomaa, että vastaus tällaiseen pyyntöön on vain viitteellinen. Luotettavan tiedon saamiseksi on suositeltavaa ottaa yhteyttä GUVM:n aluejaostoon. Jos löydät kiellon, suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajiin, jotka nopeuttavat karkotusta tai valittavat päätöksestä.
Karkotuksen peruuttaminen
Jos karkotuspäätös on karkotetun kansalaisen mielestä tehty lainvastaisesti, hänellä on oikeus valittaa siitä oikeuteen. Venäjän lainsäädännössä määrätään tästä kolmesta kuukaudesta siitä hetkestä, kun henkilö sai tiedon karkottamisesta. Valitusmenettelyssä säädetään hallinnollisen kanteen nostamisesta maahanmuuttoviranomaisen toimipaikan tuomioistuimelle.
Jotta siirtolainen voisi henkilökohtaisesti osallistua prosessiin, tuomioistuimella on oikeus keskeyttää karkotusprosessi kanteen käsittelyn ajaksi. Jos harkinnan tulosten mukaan paljastuu, että maahanmuuttolainsäädäntöä on noudatettu ja GUFM:n työntekijöiden valtuuksia on ylitetty, tuomioistuin kumoaa karkotuspäätöksen.
Jos tuomioistuin ei tunnusta osapuolten väitteitä ja hylkää vaatimuksen, siirtolaisen on poistuttava maasta. Maahantulokiellon päätyttyä hän voi kuitenkin jälleen tulla tähän tilaan, paitsi jos on sovellettu toistaiseksi voimassa olevaa karkotusta.
Johtopäätös
Karkottaminen on yksi sellaisten ulkomaalaisten pakkokarkottamista, joilla ei ole laillista perustetta oleskella maassa tai jotka ovat menettäneet ne. Päätöksen menettelystä tekee maahanmuuttoviranomaisten johto. Karkotusta voidaan soveltaa sekä suoraan valtion alueen sisäänkäynnissä että pitkän oleskelun jälkeen. Karkotetut henkilöt pidetään erityislaitoksissa ennen suoraa karkottamista. Jos he pitävät päätöstä laittomana, siitä voidaan valittaa oikeuteen.
