Suomalaiset yliopistot tarjoavat laadukasta koulutusta, maailmanmarkkinoilla kysytyn tutkintotodistuksen ja mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi maassa, jossa on melko korkea elintaso. Jokaisella oppilaitoksella on oma opetusmetodologiansa, kun taas opiskelijat laativat itsenäisesti itselleen henkilökohtaisen opetussuunnitelman valitsemalla opiskeluaikoja yliopiston tarjoamista.
Kuinka korkeakoulujärjestelmä toimii Suomessa
Paikallisista lyseoista tai ammattikouluista valmistuneet voivat ilmoittautua suomalaiseen yliopistoon. Ja vaikka jotkut heistä haluavat aloittaa työskentelyn heti toisen asteen oppilaitoksista valmistumisen jälkeen, monet valitsevat silti opiskelijapolun.
Suomen ensimmäisen yliopiston perustamisaika juontaa juurensa 1600-luvulle (1640). Juuri tähän aikaan syntyi Abo Royal Academy, joka sijaitsi Turussa (silloin Suomi oli vielä osa Ruotsia). 1800-luvulla (1828) yliopisto muutti sijaintinsa Helsinkiin.
Hän oli pitkään maan ainoa korkeakoulu. Vasta 1900-luvun alussa avattiin kaksi uutta suomalaista yliopistoa: tekninen ja kauppakorkeakoulu.
Suomalaisessa yliopistossa opiskelu koostuu useista vaiheista ja sen kesto riippuu yliopiston kategoriasta:
- Yleiset yliopistot. He tarjoavat klassista koulutusta, joka perustuu tieteelliseen toimintaan. Yhteensä maassa on 14 valtionyliopistoa, mukaan lukien erikoistuneet yliopistot (School of Business and Economics). Tämän kategorian yliopistoilla on valtuudet itsenäisesti kehittää opetussuunnitelmia ja jakaa rahoitusta. Harjoittelun vaiheet:
- kandidaatin tutkinto - kestää 3 vuotta;
- maisterin tutkinto - 2 vuotta;
- tohtoriopinnot - 4 vuotta.
- Ammattikorkeakoulut. Täältä voit saada teknisen ammatillisen koulutuksen. Koulutusprosessin joustavuus ja vakiintuneet kontaktit elinkeinoelämään mahdollistavat oppimisprosessin mukauttamisen työmarkkinoiden tarpeisiin ja talouden muutoksiin.
Maassa on 26 tämäntyyppistä yliopistoa. Koulutuksen vaiheet:
- kandidaatin tutkinto - kestää 3,5-4,5 vuotta;
- Maisterin tutkinto - 1-1,5 vuotta.
Jo ensimmäinen vaihe katsotaan suoritetuksi korkea-asteen koulutukseksi. Suurin osa opiskelijoista ei kuitenkaan pysähdy tähän vaan jatkaa opintojaan maistraatissa ja osa tohtoriohjelmassa. Väitöskirjan puolustaminen antaa oikeuden opettaa korkeakouluissa.
Vuonna 2021 laaditussa QS World University Rankingsissa Suomessa on 10 yliopistoa.
Helsingin yliopisto sijaitsee ennen kaikkea - sijalla 102.
Suomen johtavia yleisiä yliopistoja
Monitieteisissä yliopistoissa tutkinnon voi saada seuraavilta aloilta: fysiikka, matematiikka, kielitiede, kemia, maantiede, historia, sosiologia, geologia, lääketiede, psykologia, oikeustiede, pedagogiikka, arkkitehtuuri.
Sinänsä koulutus tällaisissa oppilaitoksissa on akateemista. Tämä tarkoittaa, että opiskelijat omistavat paljon aikaa erilaisiin tutkimuksiin, kirjastotyöskentelyyn. Heillä on valtava määrä tietoa, vaikuttavia luetteloita oppikirjoista ja käsikirjoista, paljon yksilöllistä työtä.
Kolmannen vuoden jälkeen odotetaan diplomityön puolustamista. Sen jälkeen osa jatkaa maisterintutkintoa, osa alkaa etsiä töitä.
Maan johtavat monitieteiset yliopistot ovat:
| Nimi | Tiedekunnat | Ominaista |
|---|---|---|
| Helsingin yliopisto www.helsinki.fi | taiteet ja humanistiset tieteet teologia pedagoginen koulu tietotekniikka ja luonnontieteet valtiotiede, sosiologia, taloustiede maa ja metsätalous biologia ja ekologia eläinlääkintä lääkkeet | Maan ensimmäinen korkeakoulu, entinen keisarillinen Aleksanterin yliopisto. Täällä opiskelee noin 40 tuhatta opiskelijaa, joista lähes 2 tuhatta on ulkomaalaisia. 7 11:stä Suomen presidentistä valmistui juuri tästä yliopistosta. Koulutus tapahtuu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. |
| Abon yliopisto Turussa www.abo.fi | tietotekniikka biotekniikka ihmisoikeudet orgaaninen kemia tieto- ja rakennebiologia suunnittelu luonnontieteet | Suurin osa ohjelmista luetaan ruotsiksi. Vain 3 on saatavilla englanniksi (tekniikan kemia, kansainvälinen oikeus, liiketoiminta matkaviestinnän ja sähköisen viestinnän kautta). |
| Vaasin yliopisto www.univaasa.fi | humanitaariset tieteet liiketoimintaa teknologinen hallinto | Se on kuuluisa suuresta sisäänpääsykilpailustaan - 10 henkilöä 1 paikkaan. Opiskelijamäärä on enintään 6 000, joista 400 on ulkomaalaisia. 5 ohjelmaa opetetaan englanniksi. |
| Lapin yliopisto www.ulapland.fi | koulutus oikein luonnontieteet muotoilu ja kuvataide | Perustettu vuonna 1979. Sijaitsee Rovaniemellä. Sitä pidetään Euroopan pohjoisimpana oppilaitoksena. Opiskelijamäärä - 4000. Yhteistyötä 260 yliopiston kanssa ympäri maailmaa. Arktisen tutkimuslaitoksen arvovalta on merkittävä. |
| Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi | metsätalous filosofia terveydenhuolto yhteiskuntatieteet ja taloustieteet | Sijaitsee Joensuun kaupungissa. On työskennellyt vuodesta 2010. Se on valtakunnallisessa sarjassa kuudenneksi. Johtava tiedekunta on lääketiede. Opiskelijamäärä on 12 tuhatta. |
| Oulun yliopisto www.oulu.fi | lääke koulutus humanitaariset tieteet liiketoiminta ja talous teknologinen luonnontieteet | Perustettu vuonna 1958. Sijaitsee Luoteis-Suomessa. Täällä opiskelee 15 tuhatta opiskelijaa (noin 500 heistä on ulkomaan kansalaisia). |
| Tampereen yliopisto www.uta.fi | tietotekniikka lääke humanitaariset tieteet koulutus Yhteiskuntatieteet | On työskennellyt vuodesta 1925. Siinä opiskelee noin 18 tuhatta opiskelijaa, joista 800 on ulkomaalaisia. Sisältää 9 instituuttia. Tarjoaa 5 ohjelmaa englanniksi. |
| Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi | kulttuuriopinnot biologia ja liikuntakasvatus musiikkia yrityksen johtaminen perheyritys koulutus nanotieteet rahoitus ja talous urheilu ja fysiologia uusiutuvat energianlähteet liiketoimintaa ja tietotekniikkaa | Sen historia ulottuu vuoteen 1863. Kansallisessa rankingissa se on mukana maan 10 parhaan yliopiston listalla. Täällä opiskelee noin 10 tuhatta opiskelijaa. |
| Taideakatemia Helsingissä www.uniarts.fi | musiikkia taide maalaus design maiseman suunnittelu | Työskentelee vuodesta 2013 Opettaa enintään 300 opiskelijaa vuodessa. Pidetään hyvämaineisena instituutiona Euroopassa |
Tämäntyyppiseen oppilaitokseen kuuluu myös Suomen pääkaupungissa sijaitseva Ruotsin johtamis- ja talousinstituutti, joka perustettiin vuonna 1909 ja opettaa noin 3000 opiskelijaa.
Maan tekniset yliopistot
Ammattikorkeakoulut ovat erittäin suosittuja ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Niissä harjoitellaan usean hengen ryhmissä. Näissä oppilaitoksissa painopiste on saadun tiedon käytännössä ja soveltamisessa.
Opetussuunnitelmaan sisältyy opiskelijavaihto-ohjelmia sekä harjoittelupaikkoja ja suuri määrä opiskeluaineita. Kaikki tämä lisää opiskelijastatuksen kestoa 6-12 kuukaudella.
Maan teknillisten korkeakoulujen määrä ylittää merkittävästi monialaisten korkeakoulujen määrän.
Taulukossa näkyvät tämän suuntauksen johtavat oppilaitokset:
| Nimi | Tiedekunnat | Erikoisuudet |
|---|---|---|
| Metropolin yliopisto Helsinki | liiketoimintaa kulttuuriopinnot lääke suunnittelu | Opiskelijamäärä on 16,5 tuhatta.Ohjelmien määrä: 68 suomeksi ja 11 lisää englanniksi. Yliopistossa opiskelee noin 900 ulkomaalaista opiskelijaa. |
| Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi | liikehallinto teknologiat (kemia, sähkö, energiansäästöjärjestelmät ja monet muut) | Perustettu vuonna 1969. Opettaa enintään 6 tuhatta opiskelijaa vuodessa. Opetuskieli on suomi. Osallistuu useisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin. |
| Lahden yliopisto www.lamk.fi | liiketoiminta ja hallinto design terveys ja sosiaaliturva teknologioita | Perustamisvuosi - 1992. Yliopisto harjoittaa yhdistettyä koulutusta, jonka avulla opiskelijat voivat ansaita lisätuloa opiskelun ohessa. |
| Ilmailuakatemia www.finaa.fi | lentäjän koulutus | Perustettu vuonna 2002. Rahoittaja valtio ja kansallinen lentoyhtiö Finnair |
| Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa www.saimia.fi | teknologioita liikkeenjohto matkailua taide terveydenhuolto ja sosiaaliturva | Tarjoaa englanninkielisiä ohjelmia (6/22 mahdollista). Täällä voit osallistua kielikursseille. Opiskelijamäärä on noin 4000. |
Oppilaitosta valittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, mitkä tiedekunnat siinä johtavat. Esimerkiksi lääketieteen koulutuksen saaminen onnistuu parhaiten Itä-Suomen yliopistossa. Mutta matkailualan koulutuksella on eniten kysyntää Saimaan yliopistossa.
Koulutus Suomen yliopistoissa venäjäksi ja englanniksi
Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen (CIMO) tilastojen mukaan Suomen opiskelijoista 14,7 prosenttia on venäläisiä. Ja koska kaikki hakijat eivät puhu suomea tai ruotsia, monet heistä ovat kiinnostuneita ohjelmista, jotka mahdollistavat englannin tai venäjän erikoisalan.
Englanninkielisten ohjelmien valikoima on melko laaja.
Monitieteiset yliopistot noudattavat usein seuraavaa kaavaa: opiskelija opiskelee kaksi vuotta englanniksi ja tänä aikana suomea, jonka jälkeen hän suorittaa koulutusprosessin maan valtionkielellä.
CIMOn mukaan Suomessa on yli 400 englanninkielistä ohjelmaa yliopistoissa. On kuitenkin varauduttava siihen, että näiden ohjelmien tarjoama akateemisten tieteenalojen luettelo voi olla kapeampi kuin suomeksi tai ruotsiksi luettavien tieteenalojen luettelo.
Erityisesti puhumme Helsingin yliopistosta, joka on Suomen johtava yliopisto ja jolla ei ole pulaa opiskelijoista.
Opintoalueet voivat olla seuraavat:
- Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto: kauppatiede, taloustiede.
- Wazan yliopisto: kansainvälinen liiketoiminta, rahoitus, kulttuurienvälinen viestintä, matkapuhelinohjelmointi, nanoteknologia.
- Ruotsin kauppakorkeakoulu: talous, taloustietojen käsittely, tietojärjestelmät, interaktiivinen markkinointi, yrityshallinto, kiinteistömarkkinat.
Suurin osa taideohjelmista opetetaan suomeksi, mutta monet opettajat puhuvat englantia. Tämä kurssi on täysin englanninkielinen vain Turun yliopistossa.
Mutta matkailun hallitseminen englanniksi on mahdollista yksinomaan ammattikorkeakouluissa.
Suomen korkeakouluissa ei ole venäjänkielisiä ohjelmia.
Pääsy Suomen yliopistoihin
Jokainen yliopisto asettaa omat määräaikansa asiakirjojen toimittamiselle ja pääsykokeiden läpäisemiselle. Nämä tiedot näkyvät aina oppilaitosten verkkosivuilla.
Voit lähettää hakemuksen useaan yliopistoon kerralla. Huomaa, että perustutkinto- ja jatko-ohjelmien hakuajat eivät välttämättä ole samat.
Pääsyvaatimukset ansaitsevat erityistä huomiota.
Ei riitä, että venäläisistä kouluista valmistuneet suorittavat 11 luokkaa: päästäkseen suomalaisen yliopiston ensimmäiselle vuodelle heidän on opiskella venäläisessä korkeakoulussa 1 vuosi.
Todistuksen ja arvosanaotteen lisäksi hakijan tulee laatia motivaatiokirje ja läpäistä englannin tai suomen kielen taitokoe.
Vaiheittainen prosessi on seuraava:
- Yliopiston ja ohjelman valinta.
- Pääsyn ajoituksen ja ominaisuuksien tutkiminen.
- Asiakirjoja lähetetään ja vastausta odotetaan.
- Kutsun saaminen kokeisiin.
- Viisumin rekisteröinti lyhytaikaista matkaa varten kokeiden läpäisyn aikana.
- Odotetaan vastausta valintalautakunnalta.
Heti ilmoittautumisilmoituksen saatuasi voit jatkaa opiskelijaviisumin hakemiseen ja hostellipaikan hakemiseen.
Hyvin usein, kun hakijoista on pulaa, suomalaisten yliopistojen edustajat tulevat Venäjän yliopistoihin valitsemaan ehdokkaita. Pääsääntöisesti tällainen mahdollisuus tarjotaan Pietarin ja Karjalan koululaisille.
Maisteri- ja tohtoriohjelmien koulutuksen ominaisuudet
Yliopiston virallisilla verkkosivuilla voit selvittää, mitä erikoisuuksia on tarjolla niille, jotka haluavat jatkaa opintojaan kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin tutkinnon suorittaminen on mahdollista seuraavilla aloilla:
- talous;
- liiketoiminta;
- suunnittelu;
- viestintä;
- ekologia;
- Rahoittaa.
Maisteriopiskelijat voivat valita opiskelevat sekä perus- että lisäaineita. Ohjelmaan voidaan sisällyttää myös yleissivistävää koulutusta.
Koulutuksen kesto riippuu valitusta erikoisalasta. Tällöin täysi-, osa- tai kirjeopintomuoto on mahdollinen. Prosessi päättyy tieteellisen työn kirjoittamiseen.
Suomalaisen yliopiston jatko-opintoihin pääsyssä ei ole kansalaisuutta, kansallisuutta ja ikää koskevia rajoituksia. Tämä edellyttää:
- sinulla on maisterin tutkinto;
- tietää kielen, jolla valittua ohjelmaa opetetaan;
- ymmärtää, että vakava tieteellinen työ on edessä.
Suomessa ei ole sellaista asiaa kuin jatko-opinnot, joten maisterintutkintoa seuraa välittömästi tohtorin tutkinto.
Tohtoriopintojen kesto on 4 vuotta. Prosessi alkaa väitöskirjan aiheen valinnalla, sen suunnitelman laatimisella, tieteellisen neuvonantajan etsimisellä. Tämän jälkeen hakija puolustaa koulutuksen aikana kirjoitettua monografiaa, saa tietyn määrän opintopisteitä (pisteitä) ja saa tohtorin tutkinnon.
Paljonko suomalaisessa yliopistossa opiskelu maksaa?
Ulkomaalaiset voivat hyödyntää mahdollisuutta saada koulutusta maksutta, kuten paikalliset asukkaat, mutta vain, jos kyseessä on ruotsin tai suomen kielellä opetettava ohjelma. Kaikki englanninkieliset kurssit vuodesta 2021 alkaen ovat maksullisia - keskimäärin 1 500 euroa vuodessa, mutta jokaisella yliopistolla on valtuudet itse päättää maksujen suuruudesta.
Taulukossa on vertailutiedot lukukausimaksuista Euroopassa:
| Osavaltio | Lukukausimaksut euroina 1 lukukaudelta (keskimääräinen luku näkyy) |
|---|---|
| Itävalta | 720 |
| Ranska | 300-450 |
| Saksa | 200 |
| Italia | 450-500 |
| Sveitsi | 550 |
| Espanja | 340-700 |
| Suomi | 750 |
| Yhdistynyt kuningaskunta | Vuodesta 2000 |
Muut koulutusprosessin aikana mahdollisesti syntyneet kulut:
- maksu opetusvälineistä;
- ylioppilaskunnan maksut;
- asuminen;
- ravitsemus.
Kaksi ensimmäistä paikkaa vaativat noin 90 euroa kuukaudessa. Ruokaa varten joutuu säästämään noin 150-200 euroa. Asuntola maksaa noin 150-300 euroa naapureiden lukumäärästä ja asumisolosuhteista riippuen.
Onko mahdollista saada stipendiä tai apurahaa
Ulkomaalaiset eivät voi odottaa saavansa stipendejä. Tämä oikeus on vain henkilöillä, joilla on Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka.
Opiskelijat eivät saa stipendejä stipendin muodossa yliopistolta itseltään, vaan Vakuutuslaitokselta. Yliopistolla itsellään ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, ja se voi käyttää vain joitakin apurahoja.
Taloudellisen ongelman ratkaisemiseksi voi olla useita vaihtoehtoja:
- löytää stipendejä maastasi.Venäjällä on lukuisia opiskelijavaihto-ohjelmia sekä valtion ohjelmia. Näitä ovat presidentin apuraha, joka myönnetään lahjakkaimmille ehdokkaille, joilla on erinomainen akateeminen suoritus. Toinen hanke - "Global Education" - tarjoaa noin 700 apurahaa, jotka kattavat täysin koulutus- ja asumiskustannukset;
- Etsi hallitusohjelmat Suomesta. Tämän tehtävän suorittaminen tulee olemaan vaikeampaa, koska ensinnäkin niitä on hyvin vähän ja toiseksi ne koskevat enimmäkseen vain jatko-opiskelijoita. Näitä ovat Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen tai Suomen valtion stipendit. Maksujen määrä on 1500 euroa kuukaudessa.
Kuinka opiskelijat elävät Suomessa
On kaksi vaihtoehtoa asua opiskellessaan opiskelijanuorten kanssa:
- asuntolassa;
- vuokra-asunnossa.
Lähes kaikilla yliopistoilla on omat kampukset, joissa heidän osastonsa asuvat. Samaan aikaan ilmaisia on hyvin vähän - useimmissa tapauksissa opiskelijan on maksettava huoneesta tai paikasta siinä. Hinta riippuu oppilaitoksesta, mutta joka tapauksessa hostelli maksaa vähemmän kuin asunnon vuokraaminen.
Paikan saamiseksi sinun tulee olla yhteydessä asiaa käsittelevään kuraattoriin heti ilmoittautumisvahvistuksen saatuasi. Joskus joudut odottamaan vapaata tilaa, koska et yksinkertaisesti voi olla ajoissa asunnon jakelussa. Tässä tapauksessa ei jää muuta kuin vuokrata asunto.
Yleensä opiskelijat yhdistetään 2-3 hengen ryhmiin säästääkseen asumisasioissa. Vuokrahinta riippuu kaupungista. Esimerkiksi Helsingissä se voi nousta 300-500 euroon kuukaudessa. Tällaisen asumisen etuna on kuitenkin se, että diplomin saatuaan asukkaat eivät voi poistua asunnosta, jos he aikovat jäädä edelleen Suomeen.
On huomattava, että maassa on paljon kehittäjiä, jotka rakentavat asuntoja suoraan opiskelijoille. Majoitus niissä on halvempaa, ja elinoloja voidaan pitää varsin mukavina.
Suomea ei voi luokitella halvaksi maaksi. Paikalliset asukkaat eivät ole kovin tyytyväisiä tuloihinsa, joten he voivat tyydyttää vain perustarpeensa. Kuljetuspalvelut ovat täällä erityisen kalliita: yksi matka raitiovaunulla tai metrolla maksaa 2-2,5 euroa ja litra bensiiniä noin 1,5 euroa.
Suomessa tulovero vaihtelee 7-39 prosentin välillä ja riippuu niiden koosta. Myös ulkomaalaiset maksavat veroja, mutta vain Suomeen saadusta voitosta.
Mutta tämä ei ole kaikki, mitä tarvitset rahaa joka kuukausi:
- ruokakori paikallisessa supermarketketjussa Prismassa - 38,8 euroa viikossa;
- lounas edullisessa kahvilassa - 12 euroa;
- matkaviestintä ja Internet - 25-30 euroa kuukaudessa;
- museoiden, näyttelyiden ja gallerioiden vierailu - 8-14 euroa per lippu;
- elokuvalippu - 15 euroa;
- Finanssiklubin 1 vuoden tilaus - 87 euroa.
Mitä muuta hakijat kysyvät?
Aluksi ulkomaalaisten on kirjaimellisesti joka askeleella kohdattava monia kysymyksiä elämästä uudessa maassa. Yritetään auttaa heitä vastaamalla lyhyesti joihinkin usein kysyttyihin kysymyksiin:
- Onko mahdollista päästä suomalaiseen yliopistoon heti Venäjän koulun jälkeen?
Ei, suomalainen koulutusjärjestelmä on hieman erilainen kuin venäläinen. Siksi sinun tulee opiskella vuosi tämän maan korkeakoulussa ennen yliopistoon tuloa tai suorittaa yksi yliopistokurssi kotimaassasi.
- Mistä voin hankkia lääketieteen tutkinnon?
Suomalaiset yliopistot ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa korkeatasoisten lääketieteen asiantuntijoiden kouluttamisesta. Mukana ovat onkologi Timo Joensuu, neurokirurgi Juha Hernesniemi ja ortopedi Sakari Orava. Lääkäriksi pääset opiskelemalla jossakin viidestä suomalaisesta yliopistosta: Turku, Helsinki, Oulu, Tampere, Joensuu (Itä-Suomen yliopisto).
- Missä voin osallistua kielikursseille?
Maan kaikissa yliopistoissa on mahdollisuus opiskella suomea. Oppilaitosten erilaiset kurssit antavat jopa ulkomaalaisille mahdollisuuden tehdä tämän ilmaiseksi. Esimerkiksi Turun yliopistossa koulutusohjelma on suunniteltu 3 vuodeksi. Valmistumisensa jälkeen valmistunut voi siirtyä maistraatiksi erikoisalalle "suomi ja lähikielet".
Johtopäätöksiä
Suomessa opiskelu on loistava mahdollisuus saada ilmaiseksi korkea-arvoinen korkeakoulututkinto, joka on arvostettu maailmassa. Mutta tätä varten sinun on ensin opittava suomea, koska kaikki englanninkieliset ohjelmat vuodesta 2021 alkaen paikallisissa yliopistoissa ovat maksullisia.
Maan korkeakoulut on jaettu yleisiin ja ammattikorkeakouluihin. Suosituimmat ovat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampere, Itä-Suomi ja Jyväskylä.
