Suomi, kuten mikä tahansa muu pohjoismainen maa, on kiinnostunut maanmiehiä ja ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään valtion hyväksi. Monet heistä saavat lopulta Suomen kansalaisuuden. On olemassa useita tapoja tehdä tämä, ja jotkut niistä ovat saatavilla myös venäläisille.
Suomen passin edut
Päätös Suomen kansalaisuuden ottamisesta on aina tietoinen. Venäjällekin ankarat ilmasto-olosuhteet, omituiset perinteet, monimutkainen kieli ja eurooppalaisille epätyypillinen kulttuuri - tuleva kansalainen tottuu tähän kaikkeen vuosia. Mutta jokainen, joka on päättänyt tulla Suomen (maan puhekieli) kansalaiseksi, tietää mitä ja minkä nimissä on menossa.
Suomen passi houkuttelee ulkomaalaisia EU:n ulkopuolelta seuraavilla eduilla:
- Suomen kansalaisista tulee automaattisesti Euroopan unionin kansalaisia, jolloin he voivat liikkua ja asua missä tahansa EU- ja Schengen-maassa ilman ongelmia ja lisälupia;
- kansalaisuus antaa oikeuden tehdä työtä ja harjoittaa liiketoimintaa ilman lupia ja viisumia Suomessa ja missä tahansa muussa EU-maassa;
- Suomen elintaso on EU:n keskiarvoa korkeampi, keskipalkka vuonna 2021 oli 3,36 tuhatta euroa;
- kätevä sijainti ja yhteinen raja Venäjän federaation kanssa mahdollistavat säännölliset vierailut kotimaahan;
- oikeuskulttuuri - suomalaiset ovat tottuneet noudattamaan tiukkaa lakia, riippumatta siitä, mitä elämänalueita se koskee;
- taloudellinen vakaus - vuotuinen inflaatio ei ylitä yhtä prosenttia.
Ja nämä ovat vain tärkeimmät edut.
Kuka ja miten saa Suomen kansalaisuuden
Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot ja menettely määräytyvät kansalaisuuslain 359 16.5.2003 (Kansalaisuuslaki) mukaan. Siinä esitetään kolme mahdollista tapaa tulla maan kansalaiseksi, erityisesti:
- syntymän mukaan: automaattisesti, jos lapsi syntyy suomalaisille vanhemmille Suomessa, tai ilmoituksesta, jos lapsi on syntynyt maan ulkopuolella;
- ilmoituksella, joka on saatavilla vain tietyille ryhmille, erityisesti suomalaisille alkuperän tai maan entisten kansalaisten mukaan;
- hakemuksesta eli kansalaisuuden hyväksymismenettelyn seurauksena.
Selvää on, että venäläisillä, joilla ei ole suomalaisjuuria, ainoa vaihtoehto on saada kansalaisuus hakemuksesta eli naturalisoinnin seurauksena. Tässä tapauksessa venäläisen on täytettävä joukko Kansalaisuuslakilain 3 luvussa asetettuja ehtoja ja vaatimuksia.
Puhumme erityisesti sellaisista ehdoista kuin:
- hakijan enemmistö tai hänen vapautumisensa solmitun avioliiton seurauksena;
- tosiasiallinen yhtäjaksoinen oleskelu Suomessa viiden vuoden ajan oleskeluluvan perusteella tai seitsemän vuoden ajan 15 vuoden iän jälkeen, joista kaksi vuotta on yhtäjaksoisia;
- syytteen puuttuminen ja maahantulokiellot;
- rikottujen maksuvelvollisuuksien puuttuminen (velat);
- laillisen toimeentulon ja riittävän asunnon saatavuus;
- riittävä suomen tai ruotsin suullinen ja kirjallinen taito.
Näin ollen pääedellytys useimmille ulkomaalaisille on viiden vuoden oleskelu oleskeluluvan (oleskelulupa) perusteella, pakolaisstatus, turvapaikka.
Kansalaisuuden saamistavat ja perusteet
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa erilaiset tavat asua maassa laillisesti ja lisäksi mahdollisuus hankkia Suomen passi. Laki "Ulkomaalaislaki" nro 301, 30.04.2004 (Ulkomaalaislaki) sallii maahanmuuton:
- koulutukseen Suomen yliopistoissa tai muissa oppilaitoksissa;
- syntyperältään suomalaisena - suomalaisen alkuperätodistuksen ja Suomen kansalaisuusilmoituksen läsnä ollessa;
- liiketoiminnan harjoittamista varten;
- pakolaisen tai muun humanitaarisen aseman saamiseksi;
- työhön suomalaisessa yrityksessä;
- Suomen kansalaisen lähisukulaiseksi tai perheenjäseneksi.
Huomaathan, että kiinteistön hankinta ei ole pakollinen peruste oleskeluluvan saamiselle. Se on kuitenkin lisäetu positiivisen päätöksen tekemiseen oleskelulupaa haettaessa.
Katsotaanpa tarkemmin tärkeimpiä tapoja saada Suomen kansalaisuus.
Syntymästä
Kansalaisuuslain 9 §:n mukaan lapsella on oikeus Suomen kansalaisuuteen syntymän perusteella, jos:
- äiti on Suomen kansalainen;
- isä on kansalainen ja on naimisissa äidin kanssa tai lapsi on syntynyt Suomen alueella ja isyys on vahvistettu (vaikka isä kuolee);
- lapsi syntyy Suomessa ulkomaalaisille vanhemmille, mutta ei saa toista kansalaisuutta eikä hänellä ole siihen oikeutta;
- lapsi on syntynyt Suomessa vanhemmille, jotka ovat saaneet pakolaisstatuksen tai muuta suojelua asuinmaansa viranomaisilta, eikä lapsi saa muuta kansalaisuutta. Jos vain toinen vanhemmista on pakolainen, lapsella ei myöskään pitäisi olla oikeutta saada toista kansalaisuutta kuulumalla toiselle ei-pakolaisen vanhemmalle.
Jos siis synnytät lapsen suomalaiselta, eikä isä kiistä isyyttä, vastasyntynyt saa Suomen kansalaisuuden.
Lisäksi ulkomaalaisilla adoptiolapsilla on Kansalaisuuslaki 10 §:n mukaan oikeus Suomen kansalaisuuteen, jos vähintään yksi adoptiovanhemmista on Suomen kansalainen.
Jos adoptoitu lapsi on alle 12-vuotias, hän saa kansalaisuuden automaattisesti, jos hän on nuorempi, hän voi saada sen ilmoituksella tai adoptiovanhempiensa avioliitolla.
Oikeus kansalaisuuteen syntyy myös löydetyillä lapsilla, joiden vanhemmat eivät ole tiedossa, jos lapsia itseään ei tunnusteta ulkomaalaisiksi. Jos löydetty lapsi tunnustetaan ulkomaalaiseksi, mutta hän asuu edelleen Suomessa, hän saa kansalaisuuden 5-vuotiaana.
Avioliiton kautta
Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei oikeuta kansalaisuuteen. Ulkomaalaislaki 37 § sallii kuitenkin suomalaisen puolison saada oleskeluluvan maassa perheenjäsenenä. Tällä perusteella on mahdollista muuttaa ja asua Suomen alueella, kunnes kansalaisuuden edellytykset täyttyvät. Avioliittopaikalla ei ole väliä: se voidaan rekisteröidä sekä Venäjällä että Suomessa.
Suomalaiset ovat suvaitsevaista kansaa, joten puolisoilla on oikeus oleskelulupaan sukupuolesta riippumatta, myös jos kyseessä on samaa sukupuolta olevien parisuhde. Mutta tässä tapauksessa se on rekisteröitävä Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Yleisesti ottaen oleskelulupa myönnetään Suomen kansalaisen puolisoille, jos he:
- ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden;
- aikoo asua Suomessa, hänellä on toimeentulo- ja asumisvarat (suomalaisen puolison tulee ottaa vastaan isäntävelvollisuudet);
- asuvat yhdessä vähintään kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi (mikä ei sisällä kuvitteellista avioliittoa).
Koulutus, työllisyys
Yksi syy ensisijaisen oleskeluluvan hakemiseen on koulutuksen saaminen. Opiskelijan oleskelulupa myönnetään, jos ulkomaalainen hakija on hakenut pääsyä ja se on suomalaisen yliopiston hyväksymä. Oleskelulupa myönnetään opiskeluajaksi, jokainen uusi kurssi on uusittava.
Samalla opiskelijalla tulee olla toimeentuloon tarvittavat varat, vuosibudjetti on vähintään 6720 euroa (eli 560 euroa kuukaudessa) asumisen, ruokailun ja muiden kulujen maksamiseen. Vapaa-ajalla osa-aikatyöt hyväksytään (noin 25 tuntia viikossa).
Voit myös muuttaa täysimittaiseen työpaikkaan.Pohjimmiltaan oleskeluluvan myöntäminen liittyy työnantajan hakemukseen - hänen on todistettava, ettei Suomen työmarkkinoilla ole tällaisia asiantuntijoita. Jos erityistä työnantajaa ei ole, oleskelulupa voidaan myöntää työnhakua varten. Mutta työ- ja talouskehitysvirasto harkitsee lisäksi tällaista hakemusta.
Yrittäjyys
Oleskelulupa yrittäjille voi saada myös oleskeluluvan Suomeen. Maa on kiinnostunut houkuttelemaan ulkomaista pääomaa ja investointeja, joten se myöntää oleskeluluvan kaikille liiketoimintaa suunnitteleville. Se voi olla pieni yksityinen yritys, esimerkiksi yksittäinen yrittäjyys, ja oman yrityksen perustaminen ja jopa suomalaisen yrityksen osakkeiden osto.
Oleskelulupa on haettava etukäteen: vain asukas eli Suomessa asuva voi perustaa yksittäisen yrittäjän tai yrityksen. Oleskeluluvan saatuaan voi kuitenkin luottaa valtion tukeen yrityksen perustamisessa.
Ulkomaalainen voi saada neuvoja, apua paperityössä ja jopa omien liikeideoidensa rahoitusta.
Turvapaikan saaminen
Kaikilla ulkomaalaisilla, joita uhkaa kotimaassaan kohtuullinen uhka joutua vainon rotuun, kansallisuuteen, uskonnolliseen, etniseen, sukupuoleen tai muuhun perusteeseen, on oikeus hakea pakolaisasemaa Suomesta. Saadakseen humanitaarisen aseman tällaisen ulkomaalaisen on:
- toimittaa todisteet siitä, että hänet uhkaa vaino kotimaassaan;
- hakea turvapaikkaa Suomesta, hakemuksen jättämistä ulkomaisten edustustojen kautta ei ole mahdollista;
- tulla EU:hun Suomen rajan kautta - turvapaikan myöntää se EU-maa, johon hakija saapui ensimmäisenä.
Suomen pakolaisasemalla on monia etuja. Erityisesti se antaa oikeuden pysyvään oleskelulupaan, asumiseen vastaanottokeskuksessa, perustarpeiden kassaavustukseen, työhön ja muihin etuuksiin.
Huomaa, että humanitaarinen asema myönnetään ulkomaalaisille hallituksen asettaman kiintiön alaisena.
Menettely kansalaisuuden saamiseksi kansalaisuudella
Koska Venäjän federaation kansalainen voi saada Suomen kansalaisuuden vain kansalaisuuden saamisen yhteydessä, ehdotamme tähän menettelyyn perehtymistä tarkemmin. Muistutamme, että tämä on pitkä prosessi, joka vie varmasti yli vuoden, maahantulon syistä riippumatta: pakollinen oleskelulupa on 5 vuotta, jonka laskenta alkaa ensisijaisen oleskeluluvan saamishetkestä. Oleskeluluvan voimassaolon päättyessä sitä voidaan jatkaa enintään 4 vuodella.
4 vuoden yhtäjaksoisen tilapäisen oleskeluluvan perusteella oleskelun jälkeen ulkomaalaisella on oikeus hakea pysyvää oleskelulupaa (Pysyvä oleskelulupa). Se myönnetään ulkomaalaisille toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia, mutta Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole pakollista - tilapäisellä oleskeluluvalla voi myös asua Suomessa 5 vuotta, jonka jälkeen voi alkaa hakea kansalaisuutta.
Kun ulkomaalainen on asunut maassa vaaditun ajan, hänen on:
- Hanki asiakirjoja kielitaidosta. Tämä voi olla esimerkiksi yleissivistävän koulun todistus, korkeakoulututkinto tai todistus kielikokeesta, josta löydät lisää täältä.
- Hanki vahvistus tulolähteiden ja asumisen saatavuudesta ja laillisuudesta.
- Kerää paketti muita tarvittavia asiakirjoja, joista keskustelemme alla.
- Maksa hakemuksen jättämisestä valtionmaksu.
- Hae kansalaisuutta millä tahansa määrätyllä tavalla.
- Jos kyseessä on sähköinen rekisteröinti, sinun tulee lisäksi saapua maahanmuuttopalveluun vahvistamaan henkilöllisyytesi, toimittamaan alkuperäiset asiakirjat ja tarkistamaan kielitaitosi. Tämä on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, sisäänpääsy tapahtuu ajanvarauksella.
- Odota, että päätös tehdään.
- Jos päätös on myönteinen, ota yhteyttä paikalliseen siviilipoliisivirastoon Suomen passin saamiseksi.
- Jos päätös on kielteinen, ulkomaalaisella on oikeus valittaa siitä.
Mihin hakea
Ulkomaalaisen asuinpaikan Maahanmuuttoviraston (Maahanmuuttoviraston) tehtävänä on Suomen kansalaisuuden myöntäminen. Hän voi kuitenkin hakea mihin tahansa hänelle sopivaan toimistoon. Kansalaisuuden hakijalla on oikeus käydä toimistolla hakemassa henkilökohtaisesti.
Vastaanotto kansalaisuusasioissa tapahtuu ajanvarauksella. Voit varata paikan ja sopivan ajan sähköisen jonopalvelun kautta. Muuttoliikepalvelun toimipisteiden osoitteet ja aukioloajat löytyvät sen verkkosivuilta.
Jos et halua henkilökohtaisesti vierailla Maahanmuuttovirastossa, voit jättää hakemuksen sähköisesti Enter Finland -sivuilla. Tätä varten sinun on ensin rekisteröidyttävä resurssille ja tunnistettava henkilöllisyytesi millä tahansa sopivalla tavalla, esimerkiksi puhelinnumerolla tai pankkitilillä tai sähköpostitse.
Sähköistä hakemusta tehdessään hakijan tulee vielä käydä maahanmuuttopalvelussa - tunnistaakseen henkilön, tarkistaakseen kielitaidon ja toimittaakseen alkuperäiset asiakirjat. Tämä vaatii myös ajanvarauksen.
Paketti tarvittavia asiakirjoja
Pääasiallinen asiakirja kansalaisuutta haettaessa on hakemus. Se on täytettävä suomeksi tai ruotsiksi ja täytettävä vaadittu lomake (lomake KAN 1). Yhdessä hänen kanssaan toimitetaan seuraavat asiakirjat:
- passi tai muu henkilötodistus passin puuttuessa;
- kielitodistus, korkeakoulututkinto tai peruskoulutustodistus;
- asiakirjat, jotka vahvistavat aiemmat ja nykyiset rahanlähteet Suomessa asumiseen.
Tämä on vähimmäisasiakirjapaketti, jonka hakija tarvitsee. Maahanmuuttopalvelu voi olosuhteista riippuen pyytää muita asiakirjoja, kuten poliisin selvitystodistusta, asunnon käyttöoikeusasiakirjoja, lääketieteellisiä tai matkustusasiakirjoja jne. Sinun ei tarvitse toimittaa valokuvaa, oleskelulupaa tai muita asiakirjoja itse.
Hakemuksen hinta ja käsittelyaika
Hakemuksen käsittelystä suomalaiset perivät hakijoilta valtionmaksun. Sen koko riippuu hakulomakkeesta: vuonna 2021 verkkohakemusta tehdessään hakija maksaa 350 euroa, paperihakemus 440 euroa.
Lisäksi hakijan on maksettava kielikokeesta. Sen läpäisyn hinta riippuu tietotasosta, jonka hakija aikoo vahvistaa todistuksella. Kokeen hinta on joka tapauksessa 100-160 euroa. Muita pakollisia kuluja ei sisällytetä.
Mitä tulee harkintaehtoihin, ne ovat jokaisessa tapauksessa yksilöllisiä. Keskimääräinen aika hakemuksen käsittelyyn ja päätöksentekoon on 5-9 kuukautta.
Jos muuttopalvelu tarvitsee lisätietoja, se ottaa hakijaan yhteyttä itse. Jos hakemus jätetään kirjallisesti, hakijalle ilmoitetaan päätöksestä postitse.
Jos hakemus jätettiin sähköisesti, päätöksestä lähetetään ilmoitus tekstiviestillä sähköpostiin.
Kansalaisuudesta luopuminen
Suomen laki ei edellytä paikallisen kansalaisuuden ottavan luopumaan aiemmasta passistaan. Siksi jokainen Suomen alkuperäiskansan saanut venäläinen voi säilyttää Venäjän kansalaisuuden. Muistutamme, että tässä tapauksessa hänen on ilmoitettava Venäjän viranomaisille ulkomaan kansalaisuudestaan.
Kaksoiskansalaisuus Suomessa
Suomalaiset ovat monikulttuurinen kansakunta, joten paikallinen lainsäädäntö vuodesta 2003 lähtien ei kiellä heiltä minkään muun maan kansalaisuutta - niin Euroopan unionin kuin Venäjän ja muiden IVY-maiden kansalaisuutta. Toinen kysymys on se, että toisen maan viranomaiset tunnustavat kaksinaisuuden.
Esimerkiksi Ukrainan lainsäädännössä kielletään bipatrismi ja säädetään, että ukrainalainen menettää automaattisesti Ukrainan kansalaisuuden, jos hän hankkii vapaaehtoisesti minkä tahansa muun maan passin. Venäjän federaatiossa ei ole kiellettyä hankkia toista kansalaisuutta, joten Venäjän ja Suomen moninkertaista kansalaisuutta voidaan pitää täysin laillisena.
Huomioi kuitenkin, että Suomen viranomaiset kohtelevat häntä bipatridin sijainnista riippumatta, ellei kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä, yksinomaan Suomen kansalaisena.
Kansalaisuushakemuksen hylkääminen
Joissain tapauksissa maahanmuuttopalvelu voi hylätä kansalaisuushakemuksen. Tämä on mahdollista, jos:
- hakija ei täytä laissa asetettuja kansalaisuuden vaatimuksia;
- maahanmuuttovirastolla on perusteltu syy uskoa, että hakija passin saatuaan vaarantaa maan kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen;
- on syytä uskoa, että ulkomaalainen hankkii Suomen passin ilman, että hän aikoo oleskella maassa;
- muista pakottavista syistä ulkomaalaisen kansalaistaminen on kansallisten etujen vastaista.
Joka tapauksessa kielteinen päätös laaditaan ja toimitetaan hakijalle kirjallisesti. Tässä tapauksessa valtionveron määrää ei palauteta.
Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä voi valittaa lähimpään hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimen yhteystiedot ja verkkosivut sekä valituksen tekemisen ehdot löydät täältä.
Suomen kansalaisuuden menetys
Suomen lainsäädännössä on rajoitettu ja yksinomainen luettelo perusteista, joiden perusteella kansalaiselta voidaan evätä tämä asema, erityisesti:
- kun henkilö on saanut Suomen kansalaisen aseman väärien tietojen perusteella;
- jos Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 22 vuotta, on samanaikaisesti toisen valtion kansalaisuus ja samalla 22-vuotiaana hän ei ole luonut riittäviä yhteyksiä Suomeen (ei asu maassa; aiemmin asunut, mutta alle 7 vuotta; ei suorittanut asepalvelusta ja niin edelleen) ;
- jos kansalaisuudesta luopuminen on vapaaehtoista.
Kahdessa viimeisessä tilanteessa entisellä kansalaisella on oikeus palauttaa asemansa hankkimalla kansalaisuus yksinkertaistetussa järjestelmässä - ilmoituksella.
Johtopäätös
Suomen kansalaisuus tarjoaa ulkomaalaisille monia etuja - oikeudesta asua oikeuteen tehdä työtä missä tahansa EU-maassa. Sen saaminen ei ole niin vaikeaa: tähän riittää, että asut oleskeluluvalla vähintään 5 vuotta, todistat laillisten tulolähteiden olemassaolon sekä riittävän kirjallisen ja suullisen kielitaidon.
Voit jättää hakemuksen sekä kirjallisesti että sähköisessä muodossa. Sen toimittamisesta peritään 350-440 euron maksu. Positiivisen päätöksen tapauksessa sinun ei tarvitse luopua aiemmasta passistasi - vuodesta 2003 lähtien suomalaiset ovat sallineet kaksoiskansalaisuuden.
