Jo ennen viime vuosisadan 1990-luvun alkua Suomen taloudellinen tilanne jätti paljon toivomisen varaa, ja siksi ulkomaalaisten kokonaismäärä koko maassa ei ylittänyt 20 tuhatta ihmistä. Nykyään kaikki on muuttunut - Suomi on yksi kolmesta vauraimmista maista, joilla on korkein sosiaaliturva. Ei ole yllättävää, että kolmansien maiden kansalaiset yrittävät nyt päästä maahan, eivätkä venäläiset ole poikkeus. Oleskellaksesi maassa laillisesti sinun on hankittava oleskelulupa - oleskelulupa Suomessa.
Suomen oleskeluluvan haltijan oikeudet ja velvollisuudet
Suomen valinta uudeksi asuinpaikaksi on ratkaiseva askel. Tämä kylmä pohjoinen maa hämmästyttää jokaisen ulkomaalaisen kulttuurillaan, perinteillään ja identiteetillään. Mutta maahanmuuton oleskeluluvan myöntämät oikeudet voivat kattaa kaikki puutteet.
Suomen oleskeluluvan haltija voi luottaa:
- oikeus oleskella Suomessa (maan suomalainen nimi) ja liikkua vapaasti EU:n sisällä ilman viisumia;
- oikeus saada vapaasti työtä riippumatta oleskeluluvan tyypistä ja perusteesta, jolla se on saatu;
- oikeus käyttää kansanterveys- ja koulutusjärjestelmää;
- oikeus harjoittaa liiketoimintaa sekä päästä muiden EU-maiden markkinoille ja niin edelleen.
Mutta oikeuksien lisäksi Suomen oleskelulupa asettaa ulkomaalaisille velvollisuuksia, mm.
- noudattaa maan lainsäädäntöä, ei uhkaa yleistä järjestystä ja terveyttä;
- saada henkilötunnus tuomarilta;
- sinulla on varoja omaan ylläpitoon tai lähteitä niiden hankkimiseen sekä asuinpaikka;
- sinulla on sairausvakuutus (joissakin tapauksissa, esimerkiksi koulutuksen aikana) ja niin edelleen.
Oleskelulupalomakkeet Suomessa
Ennen kuin saat oleskeluluvan Venäjän kansalaiselle, sinun on selvitettävä, mitä lomakkeita sillä on. Oleskelulupa on oleskelulupa maassa – jokaisella maassa yli 90 päivää oleskelevalla tulee olla se.
Ulkomaalaislain nro 301 (Ulkomaalaislaki 301/2004) 4 luvun mukaan seuraavat oleskeluluvat ovat voimassa:
- Ensimmäinen oleskelulupa (Ensaimmäinen oleskelulupa). Sitä pidetään väliaikaisena, koska se myönnetään määräajaksi. Sen voimassaoloaika riippuu siitä, mistä syystä se vastaanotettiin. Esimerkiksi opiskelijat saavat 1 vuoden, perheenjäsenet - 4 vuotta.
- Renewal Permit (Jatkolupa, uusi määräaikainen oleskelulupa). Se myönnetään sillä ehdolla, että perusteet, joilla ensimmäinen oleskelulupa on saatu, ovat edelleen olemassa, vaikka sen voimassaoloaika päättyy. Uusinta myönnetään enintään 4 vuodeksi.
- Oleskelulupa EU:ssa (EU-oleskelulupa). Myönnetään ulkomaalaisille, jotka ovat asuneet Suomessa vakituisella oleskeluluvalla vähintään 5 vuotta. Se antaa oikeuden oleskella pysyvästi muissa EU-maissa ja sen voimassaoloaika on rajoittamaton.
- Pysyvä oleskelulupa (Pysyvä oleskelulupa). Myönnetty 4 vuoden elinajan jälkeen millä tahansa muulla oleskeluluvalla. Se myönnetään sillä edellytyksellä, että alkuperäiset rekisteröinnin syyt säilyvät, ja se on voimassa toistaiseksi.
Perusteet oleskeluluvan saamiseksi
Suomen lainsäädännössä on useita syitä, joiden perusteella ensimmäinen oleskelulupa voidaan saada, mm.
- Työskentely Suomessa (Työskentely Suomessa). Tällä perusteella oleskelulupa myönnetään sekä palkatuille että yrittäjille, jotka harjoittavat yritystoimintaa erityisesti yksittäisten yrittäjien kautta.
- Perheenjäsenen luokse suomeen. Myönnetään maassa asuvien suomalaisten tai ulkomaalaisten puolisoille, rekisteröidyille puolisoille, avopuolisoille, lapsille ja huoltajille.
- Koulutuksen hankkiminen (Opiskelu Suomessa). Koskee yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Lisäksi se voidaan myöntää erityiskoulutuksen, lisäkoulutuksen tai tutkimuksen aikana.
- Kotiuttaminen (Paluumuutto). Oleskelulupa myönnetään, jos sinulla on suomalaiset juuret ja on näyttöä vahvasta yhteydestä maahan (suomalainen alkuperä, Suomen kansalaisuuden menetys).
- Muut erityiset syyt (Muulla perusteella). Jos ulkomaalainen ei täytä jotakin edellä mainituista perusteista, hän voi hakea oleskelulupaa muista erityisistä syistä. Esimerkiksi suhteen solmiminen Suomen kansalaiseen tai ihmiskaupan uhriksi joutuminen.
Asiakirjat ja niiden toimittaminen
Pääasiallinen asiakirja, jonka perusteella oleskelulupahakemus käsitellään, on ulkomaalaisen hakemus. Vuonna 2021 sen voi toimittaa heille:
- Hänen pysyvän asuinmaansa alueelta - Suomen konsulaatin kautta.
- Suomessa ollessa - Maahanmuuttoviraston palvelupisteiden kautta.
- Sähköisessä muodossa - Internet-portaalin kautta Enter Finland.
Yhdessä niiden kanssa on toimitettava:
- alkuperäinen siviilipassi, jossa on kopiot sivuista;
- valokuva 35x45 mm;
- hakemus laillisesta oleskelusta maassa, jossa hakemus jätetään;
- hakemuslomake MP_1 (Suomessa oleville ja ensimmäistä oleskelulupaa hakeville);
- syntymätodistus;
- suomalaisten sukulaisten syntymätodistukset, suomalaiset arkistoasiakirjat tai muut asiakirjat (jotka vahvistavat oikeuden kotiuttamiseen);
- liite työnantajan allekirjoittamaan työlupahakemukseen ja muihin työasiakirjoihin (työskentelyä varten oleskeluluvan saaneille);
- vihkitodistus, lapsen syntymätodistus, parisuhteen rekisteröinti ja muut asiakirjat, jotka vahvistavat oikeuden perheenyhdistämiseen;
- todistus suomalaisen oppilaitoksen hyväksymisestä, selvitys lukukausimaksuista tai stipendeistä (tarvittaessa), todistus sairausvakuutuksesta ja muut asiakirjat (opiskelijaluvan saaville);
- nimenmuutostodistus (jos sellainen on).
Tuloksen mukaan oleskelulupa myönnetään muovikortin muodossa. Lukijat voivat löytää näytteen siitä alta.
Rekisteröinnin hinta ja ehdot
Ennen oleskeluluvan hakemista ulkomaalaisen on suoritettava sen käsittelystä valtionmaksu. Valtionmaksun suuruus on 470 euroa. Se on maksettava ennen asiakirjojen toimittamista, muuten pyyntö hylätään.
Odotusaika asiakirjojen jättämisen jälkeen riippuu oleskeluluvan perusteesta ja muodosta. Keskimääräinen pyynnön käsittelyaika on siis:
- oleskelulupa työntekoon - 4 kuukautta;
- oleskelulupa koulutuksen hankkimista varten - 1 kuukausi;
- oleskelulupa perheen palauttamiseksi - enintään 9 kuukautta;
- oleskelulupa kotimaahansa - 5 kuukauden kuluessa.
Tarvittaessa, mukaan lukien lisäasiakirjojen pyytäminen, suullisen kuulemisen järjestäminen ja lisäselvitysten saaminen, määräaikoja voidaan pidentää.
Oleskeluluvan myöntämisestä kieltäytyminen ja sen peruuttaminen
Art. 36, 58 Ulkomaalaislaki 301/2004 ja muissa lain säännöksissä oleskelulupa voidaan evätä ja aiemmin myönnetty asiakirja peruutetaan, jos:
- hakija uhkaa yleistä turvallisuutta ja järjestystä;
- maahanmuuttoviranomaisilla on syytä epäillä, että ulkomaalainen on rikkonut tai aikoo rikkoa maassa oleskelun ja oleskelun ehtoja;
- hakemusta jätettäessä on toimitettu väärennettyjä asiakirjoja, valtiomaksua ei ole maksettu, ilmoitettu vääriä tai vääristeltyjä tietoja taikka päätökseen vaikuttavia tietoja ei annettu;
- ulkomaalainen ei täytä oleskeluluvan myöntämisen ehtoja;
- ulkomaalainen lähtee pysyvästi Suomen ulkopuolelle ja asuu sen ulkopuolella lain mukaista ajanjaksoa pidemmäksi ajaksi;
- perusteita, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei ole enää olemassa;
- yksi Schengen-alueen valtioista pyytää Suomea peruuttamaan oleskeluluvan ja karkottamaan ulkomaalaisen maasta poistumiskiellolla.
Vakituisen asunnon ja kansalaisuuden rekisteröinti
Pysyvä oleskelulupa Suomessa ymmärretään pysyväksi oleskelulupaksi (Pysyvä oleskelulupa).Voit saada sen edellyttäen, että perusteet, joilla ensimmäinen tai pidennetty oleskelulupa on saatu, säilyvät, ja vain pitkäaikaisen oleskelun jälkeen tällaisella oleskeluluvalla vähintään 4 vuotta.
Tämä neljän vuoden ajanjakso lasketaan:
- maahantulopäivästä, jos asiakirja on myönnetty ulkomailta;
- rekisteröintipäivästä alkaen, jos lupa on saatu Suomessa.
5 vuoden yhtäjaksoisen oleskeluluvalla oleskelun jälkeen ulkomaalaisella on oikeus hakea Suomen passia. Mutta tätä varten hänen on:
- sinulla on hyvä suomen kielen taito;
- on asunto;
- heillä on varoja omaan ylläpitoon ja tulonlähteisiinsä ja niin edelleen.
Yleisiä kysymyksiä
Jos sinulla on vielä kysymyksiä materiaalin lukemisen jälkeen, kysy ne kommenteissa tai katso tästä osiosta.
Mitä asiakirjoja on esitettävä oleskeluluvan jatkamiseksi?
Oleskeluluvan jatkamista koskevat asiakirjat ovat täysin yhtenevät alkuperäisen luvan saamiseksi toimitettujen asiakirjojen luettelon kanssa. Voit tutustua siihen yllä.
Antaako kiinteistön osto Suomessa oikeuden saada oleskelulupa?
Kiinteistöä ostaessaan omistajalla ei ole oikeutta saada oleskelulupaa. Laki määrittelee selkeän luettelon perusteista, joilla Suomessa asuvan asema myönnetään, eikä kiinteistön omistus sisälly siihen.
Entä jos Suomessa oleskelun peruste on muuttunut?
Kun oleskeluluvan saamisen perusteet ovat Suomessa asuessaan muuttuneet (esimerkiksi jos se on aiemmin myönnetty työntekoon, mutta on nyt naimisissa suomalaisen kanssa), ulkomaan kansalaisen on haettava uutta oleskelulupaa (määräaikainen oleskelulupa). ). Mutta tällaista menettelyä sovelletaan vain tilapäisellä luvalla, pysyvän oleskeluluvan ollessa olemassa, sen saamisperusteen muutos ei ole syy uusintalupaan.
Mitä eläkeläinen tarvitsee muuttaakseen Suomeen?
Suomessa ei ole erityisehtoja ja vaatimuksia eläkeläisille. He muuttavat Suomeen samoilla perusteilla ja samalla tavalla kuin nuoret ulkomaalaiset.
Johtopäätös
Oleskelulupa on pakollinen asiakirja jokaiselle ulkomaalaiselle, joka aikoo oleskella Suomessa 90 päivän tilapäisen oleskelun jälkeen. Sen suunnitteluun on neljä pääsyytä:
- työskentely (mukaan lukien liiketoiminta),
- perheen yhdistäminen,
- opiskella suomalaisessa yliopistossa
- kotiuttaminen.
Oleskelulupaa voi hakea sekä ulkomailta että maan alueelta, mutta on olemassa kolmaskin tapa - hakea verkossa.
Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään 1–4 vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa. Jatkuvan 4 vuoden oleskelun jälkeen voit saada pysyvän toistaiseksi voimassa olevan oleskeluluvan ja sitten kansalaisuuden.
