Vielä 90-luvulla maahanmuuttoa ei pidetty lainkaan painopisteenä - ulkomaalaisten kokonaismäärä maassa oli vuonna 1990 vain hieman yli 20 tuhatta ihmistä. Mutta paljon on muuttunut sen jälkeen: syvästä talouskriisistä selvinnyt maa kykeni nousemaan yhdeksi Euroopan unionin talousjohtajista. BKT:n nopeaa kasvua seurasivat myös ulkomaalaiset, joista suurin osa ei suinkaan ole pakolaisia Afrikan köyhistä tasavalloista: 65 % siirtolaisista on länsimaista. Miksi Suomi on niin houkutteleva ja miten sinne muuttaa vuonna 2021?
Maahanmuutto Suomeen: edut
Muutto Suomeen on ratkaiseva askel varsinkin tämän pohjoiseurooppalaisen maan maantieteelliset ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottaen. Mutta kun ottaa huomioon suomalaisen maahanmuuton tuomat edut, kaikki haitat eivät enää tunnu niin ylitsepääsemättömiltä.
Kaiken tämän vahvistaa muuttoliikkeen dynamiikka: maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa joka vuosi 15-20 tuhannella ja vuonna 2021 373 tuhatta. Ei mitään ihmeellistä, sillä elämä maassa antaa paljon etuja:
- Schengen-alueella oleminen mahdollistaa Suomen vakituisten asukkaiden liikkumisen vapaasti Euroopassa ilman viisumia;
- korkea tulotaso: keskipalkka vuonna 2021 oli 3,36 tuhatta euroa;
- taloudellinen vakaus: BKT asukasta kohti ylittää 38 tuhatta dollaria (Venäjän federaatiossa - 8,7 tuhatta dollaria);
- mahdollisuus käyttää julkista terveydenhuoltoa, jos sinulla on asuinpaikka Suomessa;
- oikeus tehdä työtä Suomessa ja yksinkertaistettu työsuhde missä tahansa muussa EU-maassa;
- edullinen koulutus sekä lapsille että aikuisille;
- alueellinen läheisyys Venäjän federaatioon.
Nämä ovat vain pääkohdat - tämä pohjoinen maa on valmis antamaan maahanmuuttajille paljon enemmän.
Suomen maahanmuuttopolitiikka ja ehdot
Suomen viranomaiset stimuloivat muuttovirtoja, joten muutto Venäjältä Suomeen vaikuttaa luonnolliselta. Paikallinen muuttoliikepolitiikka edistää maahanmuuttoa monista syistä: Suomen väestön ikääntyminen (56 % maan väestönkasvusta on seurausta muuttoliikkeestä), työvoiman tarve, taloudellisen potentiaalin kehittyminen ja niin edelleen.
Kaikki nämä prosessit edellyttivät ulkomaalaislain (Ulkomaalaislaki 301/2004) uuden version hyväksymistä, jossa vahvistettiin uudet maahanmuuttosäännöt - muutto Suomeen pysyvään oleskeluun helpottui huomattavasti.
Lisäksi paikallisviranomaiset luovat kaikki edellytykset ulkomaalaisten houkuttelemiseksi. Maahanmuuttajille tarjotaan:
- työllisyys kausityöhön ja vähän ammattitaitoa vaativiin töihin ilman kielitaitoa;
- ilmainen kielten uudelleenkoulutus;
- henkilökohtaisen työvoimakonsultin tarjoaminen, lisäkoulutuksen suorittaminen tai olemassa olevien pätevyyksien tunnustaminen;
- lapsille ilmaisen esiopetuksen/kouluopetuksen tarjoaminen;
- osallistuminen yrittäjyyden tukiohjelmiin.
Laillistamismuodot (oleskeluluvat)
Venäjältä, Ukrainasta tai muusta maasta Suomeen viisumin perusteella oleskeluajan (90 päivää) ylittävään täysivaltaiseen lailliseen oleskeluun ulkomaalaisella tulee olla oleskelulupa.
Oleskelulupa on lupa tilapäiseen tai pysyvään oleskeluun, se tulee saada jo ennen maahantuloa Suomen ulkomaan-lähetystöstä kotimaassa.
Ensimmäinen oleskelulupa (Ensaimmäinen oleskelulupa) katsotaan määräaikaiseksi ja myönnetään muuton syyn mukaan määräajaksi.
Esimerkiksi opiskelijan oleskelulupa myönnetään enintään 1 vuodeksi, kun taas perheen yhdistämistä varten - enintään 4 vuotta.
Oleskeluluvan umpeutuessa ulkomaalaisella on oikeus hakea oleskeluluvan jatkamista (Uusi määräaikainen oleskelulupa), joka myönnetään 4 vuodeksi.
4 vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen laki mahdollistaa pysyvän oleskeluluvan (Pysyvä oleskelulupa), joka on voimassa toistaiseksi. 5 vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen ulkomaalainen saa oikeuden kansalaisuuteen.
Perusteet oleskeluluvan saamiseksi (muuttoohjeet)
Ulkomaalaislain nro 301/2004 4 luvussa määritellään useita syitä tilapäisen oleskeluluvan saamiseksi. Muistutetaan, että oleskeluluvan saaminen on tilapäisen oleskelun edellytys ja se on hankittava jo ennen maahantuloa.
Syitä oleskeluluvan saamiseksi ja siten maahanmuuttoon Suomeen ovat mm.
- oleskelulupa opiskelijoille ja tutkijoille;
- oleskelulupa työntekoon;
- oleskelulupa liiketoimintaa varten;
- oleskelulupa perheen yhdistämistä varten;
- paluumuuttajien oleskelulupa;
- turvapaikan myöntäminen.
Tarkastellaanpa kunkin niistä ominaisuuksia yksityiskohtaisemmin.
Oleskelulupa opiskelua varten
Oleskelulupa Suomessa opiskelua varten myönnetään Suomen yliopistoihin otettaville opiskelijoille sekä keksijöille ja tutkijoille, jotka haluavat suorittaa korkeakoulututkinnon. Koska suomalainen koulutus on laadukasta ja antaa myöhemmin oikeuden jäädä maahan ja saada työtä, valtava määrä ulkomaalaisia haluaa opiskella Suomen yliopistoissa.
Mutta EU:n ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan lähtevien kannattaa muistaa: vuodesta 2021 alkaen heille maksetaan lukukausimaksua. Minimikorko on 1,5 tuhatta euroa vuodessa.
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa koulutuksen kustannukset ovat erikoisalasta riippuen 13-18 tuhatta euroa vuodessa.
Suosittuja erikoisuuksia ovat mm.
- lääketiede ja terveydenhuolto;
- insinööri ja tekniset erikoisuudet;
- talous ja rahoitus;
- maatalous ja niin edelleen.
Suomalaiset yliopistot tarjoavat stipendejä ja opinto-/tutkimusapurahoja jatko-opiskelijoille, tutkijoille ja lahjakkaille maisterille. Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista joutuu elättämään itsensä omin voimin: tätä varten heidän tilillään on oltava vähintään 560 euroa kuukaudessa tai 6,72 tuhatta euroa vuodessa.
Oleskelulupa työvoiman maahanmuuttoa varten
EU:n ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisen työntekoon hän tarvitsee erityisen oleskeluluvan. Oleskelulupa voidaan vaatia suunnasta riippuen yleiseen työhön (jotka eivät vaadi erityistä pätevyyttä) tai oleskelulupaa tietyntyyppisiin toimintoihin: esimiestehtäviin, tieteelliseen työhön tai asiantuntijatehtäviin ammatista riippumatta. .
Kausityössä ulkomaalainen tarvitsee myös erityisen oleskeluluvan. Minkä tahansa niistä myöntää maahanmuuttopalvelu, mutta vasta työ- ja elinkeinotoimiston lisävahvistuksen jälkeen.
Myös muut oleskeluluvat voivat antaa oikeuden työntekoon, esimerkiksi opiskelijoiden oleskelulupa antaa sinulle mahdollisuuden työskennellä enintään 25 tuntia viikossa. Suurin osa työmarkkinoilla olevista avoimista työpaikoista tarjoaa 2-2,5 tuhannen euron palkkaa.
Luettelo tätä tulotasoa vastaavista ammateista sisältää:
- kokit, tarjoilijat ja ravintolatyöntekijät;
- maa- ja metsätaloustyöntekijät;
- siivoojat, astianpesukoneet, kotiapulaiset, ohjaajat;
- varastotyöntekijät, muuttajat, taksin ja joukkoliikenteen kuljettajat;
- puutarhurit ja niin edelleen.
Oleskelulupa yrittäjille
Jos päätät muuttaa Kazakstanista liikeyrityksen perusteella Suomessa, tarvitset erityisen yrittäjän oleskeluluvan (oleskelulupa yrittäjille). Oleskeluluvan yritystoimintaan voi saada:
- startup-yritykset;
- yksityisyrittäjät (toiminimiyritys);
- yleisten yhtiöiden tai kommandiittiyhtiöiden jäsenet;
- rajattoman vastuun osuuskuntien jäsenet;
- LLC:n johtotehtävissä olevat osakkeenomistajat tai muun omistusmuodon omaavien yritysten johtajat.
Oleskeluluvan saamiseksi ulkomainen sijoittaja voi ostaa valmiin yrityksen tai perustaa oman, vaikka kyseessä olisikin startup.
Tätä varten suomalaisen aloittavan yrittäjän on ensin toimitettava hakemus ja asiakirjat Business Finlandille, jonka tulee antaa hyväksyntä uuden liiketoiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja kannattavuudesta.
Lupaavia liiketoiminta-alueita ovat:
- tietotekniikka;
- Maatalous;
- catering- ja ravintolatoiminta;
- ympäristöratkaisut;
- ruoan tuotanto;
- rakentaminen ja niin edelleen.
Oleskelulupa perhesyistä
Lain nro 301/2004 37 § mahdollistaa oleskeluluvan niille, joilla on perheenjäseniä Suomessa. Tätä varten heidän on pääsääntöisesti perusteltava maahanmuuttotarpeensa sekä osoitettava, että heillä on mahdollisuudet tukea Suomeen saapuvaa ulkomaalaista.
Kaikki suomalaisten tai maassa laillisesti oleskelevien ulkomaalaisten perheenjäsenet eivät voi saada tällaista oleskelulupaa, vaan vain heidän:
- Aviopuolisot: suomalaisten ja ulkomaalaisten puolisot, myös samaa sukupuolta olevien avioliitossa, sekä aviopuolisot, jos he ovat olleet naimisissa vähintään 2 vuotta tai heillä on yhteinen lapsi;
- vanhemmat ja lapset: suomalaisten tai Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten alaikäiset lapset sekä Suomen kansalaisuuden tai oleskeluluvan omaavien alaikäisten lasten vanhemmat ja muut huoltajat, jos lapset eivät ole naimisissa eivätkä ole 18 vuotta täyttäneet;
- muut sukulaiset: sukulaisuusaste, jos he ovat täysin huollettavana Suomessa asuvasta perheenjäsenestä. Esimerkiksi Suomen kansalainen voi kuljettaa eläkeläiset vanhemmat maahan terveydellisen ja taloudellisen riippuvuuden vuoksi.
Oleskelulupa paluumuuttajalle
Jos sinulla on suomalaiset juuret tai sinulla on vahva yhteys maahan, paikallinen lainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan. Tätä prosessia kutsutaan repatriaatioksi - maanmiestensä ja entisten siirtolaisten paluu kotimaahansa.
Hakemuksen suurlähetystöön tai maahanmuuttovirastoon jättänyt saa paluumuuttaja-statuksen. Tämän statuksen saamiseen vaikuttaa eniten hakijan perhesiteet - ei vaadita työtä, opiskelua tai muita perusteita.
Ensinnäkin paluumuuttajia ovat ne, joilla on aiemmin ollut Suomen kansalaisuus, mutta jotka menettivät sen syystä tai toisesta ja lähtivät Suomesta.
Oleskeluluvan lisäksi entisillä suomalaisilla on oikeus hakea kansalaisuuden saamiseksi yksinkertaistettua menettelyä – kansalaisuusilmoituksella. Laki ei säädä tällaisille henkilöille pakollisia oleskeluaikoja Suomessa. Pääasia on, että aikaisempi kansalaisuus ei ole menetetty henkilön tuottamuksesta esimerkiksi väärien tietojen antamisen ja kansalaisuuden menettämisen yhteydessä.
Toinen luokka on alkuperältään repatriantit: ne, jotka voivat saada oleskeluluvan, jos he ovat suomalaista alkuperää. Sen vahvistaa ainakin yhden hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan syntymästä johtuva kansalaisuus (myös aiemmin). Tällainen alkuperä on vahvistettava luotettavalla todistuksella, esimerkiksi lähisukulaisen syntymätodistuksella ja todistuksella, joka vahvistaa hakijan sukulaisuuden.
Hakemuksen käsittelee maahanmuuttopalvelu tai suurlähetystö (jos hakemus jätetään toisen valtion alueelta) ja hakijan tulee jättää se henkilökohtaisesti - toisen henkilön jättäminen puolesta ei ole sallittua.
Hakemuksen käsittelyaika on 5 kuukautta, maksettavan valtionmaksun määrä on 470 euroa. Hakemuksen voi jättää, jos sinulla on riittävät toimeentulovarat.
Hakijan on toimitettava hakemuksen mukana:
- alkuperäinen voimassa oleva passi, jossa on värikopiot henkilötietosivuista;
- valokuva 35 x 45 mm;
- hakemus laillisesta oleskelusta valtiossa, jossa hakemus on jätetty;
- hakemuslomake MP_1 (Suomessa oleville ja ensimmäistä oleskelulupaa hakeville);
- hakijan syntymätodistus;
- suomalaisten sukulaisten syntymätodistukset;
- Suomen arkistotodistukset tai muut todistukset, jotka vahvistavat kansalaisuuden aikaisemman olemassaolon;
- nimenmuutostodistus (jos sellainen on).
Tämä oleskelulupa antaa myös rajoittamattoman oikeuden työntekoon, mutta se syntyy vasta maahanmuuttoviraston lopullisen päätöksen jälkeen. Muistutuksena, että pyynnön arvioitu käsittelyaika on 5 kuukautta.
Turvapaikan saaminen Suomesta
Kuten missä tahansa muussakin maassa maailmassa, Suomessa on oikeus hakea turvapaikkaa henkilöillä, jotka pelkäävät vakavasti henkensä puolesta vainon tai vainon uhan vuoksi rodun, uskonnon, etnisen alkuperän, kielellisen tai muun perusteella. Tätä varten heidän on todistettava tällainen uhka jättämällä raja-, tulli- tai poliisiviranomaisille turvapaikkahakemus ja asiakirjat, jotka vahvistavat tämän perusteen.
Tärkeää on, että hakemus tulee jättää Suomen alueella tai sen rajalla - etähakua tai lähetystöjen kautta ei tehdä.
EU:n alueella on mahdollista hakea pakolaisasemaa vain siinä maassa, johon hakija saapui ensin. Eli jos se ei ole Suomi, hakija palautetaan varmasti siihen EU-maahan, jossa hän ensimmäisenä vieraili - tämä on suurin vaikeus, koska Suomeen on mahdollista päästä ilman kauttakulkumaata joko lentäen tai Venäjältä.
Pyynnön käsittelyn aikana hakijalla on oikeus oleskella maassa, mutta tänä aikana hän ei voi poistua Suomen alueelta. Jos hänellä ei ole varoja, hän voi asua vastaanottokeskuksessa.
Johtopäätös
Yhteenvetona edellisestä haluaisin jälleen kerran kiinnittää lukijoiden huomion melko laajaan luetteloon muuttoliikkeen syistä ja suunnista. Se tarjoaa monille ulkomaalaisille runsaasti mahdollisuuksia maahanmuuttoon, mutta heillä kaikilla on tiukat vaatimukset, jotka on täytettävä. Jokaisella alueella on hyvät ja huonot puolensa, jotka maahanmuuttajien tulee joka tapauksessa ottaa huomioon.
| Oleskeluluvan perusteet | Edut | haittoja |
|---|---|---|
| Yliopistokoulutus, tutkimus | antaa oikeuden työhön; voit jäädä koulutuksen jälkeen ja saada oleskeluluvan työnhakuun. | vaatii kalliita lukukausimaksuja 1,5-18 tuhatta euroa vuodessa; vaatii toimeentulon - vähintään 560 euroa kuukaudessa. |
| Työllisyys | antaa sinun asua maassa koko työsopimuksen keston ajan; voit hakea korkeaa 2 tuhannen euron palkkaa. | oleskelulupamuotoja on useita riippuen työsuhteen tyypistä ja muodosta; maahanmuuttoa varten sinun on ensin löydettävä työ; vaatii sopimuksen työvoimatoimiston kanssa. |
| Perheolosuhteet | antaa oikeuden työhön; jos sukulainen on Suomen kansalainen, hänen ei tarvitse todistaa toimeentulon saatavuutta; voit siirtää paitsi puolisoita ja lapsia, myös huollettavia sukulaisia. | edellyttää sukulaisia Suomessa; jos sukulainen ei ole kansalainen, vaaditaan todiste tuloista. |
| Tehdä bisnestä | antaa elämisoikeuden myös startupeille; voit saada oleskeluluvan ilman viisumia. | vaatii suuria investointeja; ei anna oikeutta työhön; vaatii todisteita liiketoiminnan kannattavuudesta. |
| Kotiuttaminen | ei koske vain entisiä kansalaisia, vaan myös heidän jälkeläisiään; antaa oikeuden ilmaiseen työhön; voit saada kansalaisuuden yksinkertaisella tavalla. | vaatii todisteen suomalaisesta alkuperästä. |
| Turvapaikkahakemus | antaa sinulle mahdollisuuden saada humanitaarista suojelua; tarvittaessa majoitus järjestetään suojassa; antaa oikeuden työhön. | vaikeudet päästä Suomeen ensimmäisenä EU-maana; on mahdotonta palata kotiin. |
