Luoteis-Venäjän asukkaat voivat saada laadukkaan eurooppalaisen koulutuksen kotimaassaan korkeakouluopiskelulla Suomessa. Huolimatta siitä, että Suomi on suhteellisen pieni maa, sillä on monia eri painopisteitä ja suosiollisia yliopistoja. Siksi suomalaisten yliopistojen välillä valittaessa kannattaa ottaa huomioon Aalto-yliopiston perustiedot eli sen historia, rakenne, sisäänpääsyn piirteet ja koulutus. Samaan aikaan ei ole tarpeetonta selvittää, kuinka paljon joudut maksamaan opinnoistasi.
Historia
Toisin kuin useimmat muut suomalaiset yliopistot, johtava historia 1990-luvun alusta ja jopa 1700-luvun puolivälistä, Aalto-yliopisto ilmestyi virallisesti vuonna 2021, jolloin Helsingin ammattikorkeakoulu (perustettu 1849), Kauppakorkeakoulu (1904) ) ja Taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin instituutti (1871).
Yliopisto on saanut nimensä kuuluisan arkkitehti Alvar Aallon kunniaksi, joka valmistui vuonna 1921 Helsingin ammattikorkeakoulusta. Muita yliopiston merkittäviä alumneja ovat kemian Nobel-palkittu Artturi Virtanen, hermoverkkoasiantuntija Teuvo Kohonen, fyysikko Gunnar Nordström, Royal Dutch Shellin ja Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Allila sekä kuuluisa hiihtäjä - olympiavoittaja ja poliitikko Marjo Matikainen-Kallström. Yliopiston alumnien riveissä on myös kolme MySQL-kehitystiimin jäsentä.
Helsingin Aalto-yliopisto on arvostettu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yliopistojen maailmanlistalla se on sijalla 266, ja arkkitehtuuriin ja taiteeseen erikoistuneiden yliopistojen rankingissa se sijoittui jopa kahdenkymmenen parhaan joukkoon.
Yliopiston MBA-ohjelmalla on "kolminkertainen akkreditointi", jolla vain 76 yliopistoa maailmassa voi ylpeillä.
Infrastruktuuritiedot
Yliopiston ammattikorkeakoululta perimä yliopiston pääkampus sijaitsee Otaniemessä, Helsingin esikaupunkialueella. Organisaatioon kuuluu myös kaksi kampusta Helsingin muissa kaupunginosissa, nimittäin Töölössä (nämä rakennukset ovat peritty kauppakorkeakoululta, ja niissä toimii nykyään Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Arabianrannassa (tämä kampus oli aiemmin Taideinstituutin omistuksessa). ). Vuoteen 2021 mennessä kaikki yliopiston päätoiminnot suunnitellaan keskitettäväksi Otaniemeen, luopumalla kahdesta muusta kampuksesta rahansäästön ja logistiikan helpottamiseksi.
Helsingin yliopiston infrastruktuuriin kuuluu kaikille yliopistoille tuttujen asuntoloiden, akateemisten rakennusten, kirjastojen ja ruokaloiden lisäksi nykyaikaiset tutkimuskeskukset tehokkaalla kalustolla, joiden ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä täysimittaista tieteellistä tutkimusta. Osa näistä keskuksista on saanut Suomen Tiedeakatemian huippuyksikön statuksen ja niitä rahoitetaan erikseen budjetista. Niiden joukossa ovat keskukset:
- tiedon nanoteknologia;
- tietotekniikka;
- laserskannaus;
- matalan lämpötilan fysiikka;
- Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylitekniikka;
- molekyyli-immunologia ja fysiologia;
- auringon tutkimusta.
Yliopisto saavutti suurimman menestyksen tutkimuksessa matalan lämpötilan fysiikan (Aalto-yliopiston hallussa alimman lämpötilan ennätys), magnetoenkefalografian, nanoteknologian, kemian ja hermoverkkojen kehittämisen alalla.
Organisaatioon kuuluu myös opiskelijavetoinen startup-promootioyhtiö Aaltoes, poikkitieteellinen tutkimuslaitos, useita yhteisiä instituutteja Helsingin yliopiston kanssa sekä Mötsahovin radioobservatorio.
Yliopistossa työskentelee yhteensä yli 2 500 opettajaa ja hieman yli 1 200 hallintohenkilöstöä, ja siellä opiskelee vuosittain 15-18 tuhatta opiskelijaa, joista jopa 15 % tulee ulkomailta.
Yliopiston rakenne
Vuodesta 2021 lähtien yliopiston rakenteeseen kuuluu kuusi erillistä koulua:
- Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on kauppakorkeakoulun suora seuraaja, ja se tarjoaa MBA-ohjelmia ja erilaisia erikoisuuksia, kuten laskentatoimen, taloustieteen, johtamisen ja markkinoinnin.
- Kemiantekniikan korkeakoulu, joka on erikoistunut orgaanisen ja epäorgaanisen kemian eri aloihin.
- Sähkötekniikan korkeakoulu, johon kuuluvat elektroniikan ja automaation, radiotekniikan, nanoteknologian, signaalinkäsittelyn ja verkkotekniikan tiedekunnat.
- Aalto-yliopiston Taiteiden, suunnittelun ja arkkitehtuurin tutkijakoulu (School of Arts, Design and Architecture), johon kuuluu kuuluisa arkkitehtuurin laitos, jota pidetään yhtenä maailman parhaista.
- Insinööritieteiden korkeakoulu, joka käsittelee mekaniikkaa, rakentamista ja energiaa.
- School of Science (School of Science), joka harjoittaa soveltavaa ja perustutkimusta fysiikan, matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, biolääketieteen ja teollisuusteknologian aloilla.
Täydellinen luettelo yliopiston erikoisaloista ja koulutuskursseista löytyy sen Internet-portaalista.
Pääsymenettely
Suomalaiseen yliopistoon pääsy tapahtuu lähettämällä asiakirjat henkilökohtaisesti sinua kiinnostavaan tiedekuntaan tai käyttämällä verkkohakemusta. Kaikki ulkomaisten opiskelijoiden saatavilla olevat erikoisuudet opetetaan englanniksi.
Tietyt asiakirjat vaihtelevat, mutta sinun on ehdottomasti läpäistävä pääsykokeet SAT-järjestelmän mukaisesti ja toimitettava:
- kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä - koulutodistus, kielitodistus (TOEFL, jonka pistemäärä on vähintään 83 tai IELTS vähintään 6,0);
- maistraatiksi ottaessa - kandidaatin tutkinto, kielitodistus (TOEFL vähintään 92 pisteellä tai IELTS vähintään 6,5). Sinun on myös läpäistävä testi GRE-standardien mukaisesti.
MBA-tutkintoon pääsemiseksi suoritetaan GMAT-testi GRE:n sijaan.
Useimpien tiedekuntien haku avautuu kahdesti vuodessa: aikaisin keväällä ja alkusyksystä. Aalto-yliopiston virallisilla verkkosivuilla voit selventää tiettyyn erikoisalaan pääsyn ehtoja. Huomaathan, että yliopiston suuren suosion vuoksi kilpailu 1 paikasta voi tavoittaa 5 hakijaa.
Koulutuksen hinta ja kesto
Aalto-yliopiston kandidaatin tutkinnon kustannukset ulkomaisille opiskelijoille vaihtelevat erikoisalasta riippuen, mutta keskimäärin ne ovat 9-12 tuhatta euroa vuodessa. Maisterintutkinto maksaa Suomessa keskimäärin 15 000 € vuodessa. Vuoden maksun suuruus määräytyy maahanpääsyn yhteydessä tehdyssä sopimuksessa, eikä sitä voi muuttaa vuoden aikana.
Harjoittelun kokonaiskustannuksia laskettaessa älä unohda ottaa huomioon asumiskustannukset hostellissa (n. 300 €/kk) ja ruokailut yliopiston ruokalassa. Keskimäärin vuosi kampuksella maksaa noin 9 000 euroa.
Myös opiskelijaviisumin hankintakustannukset kannattaa ottaa huomioon. Konsulimaksu on 35 € (kiireellinen viisumi 70 €). Jos et ole koskaan aiemmin hakenut Schengen-viisumia, sinun on toimitettava myös biometriset tietosi, joka maksaa 150 €.
Lisäksi viisumihakemusta ei hyväksytä, ellet osta pakollista sairausvakuutusta, jonka kattavuus on yli 100 000 € (jos aiot opiskella alle 2 vuotta) tai yli 30 000 € (jos opintojaksosi ylittää 2 vuotta) ).
Lopuksi junamatka Pietarista Helsinkiin maksaa noin 5 000 ruplaa.
Lukuvuosi Aalto-yliopistossa alkaa syyskuussa ja koostuu kahdesta lukukaudesta: syksy (syys-joulukuu) ja kevät (tammi-toukokuu). Opintojen kesto on tulevilla kandidaatilla 3-4 vuotta ja perustutkinto-opiskelijoilla 1 tai 2 vuotta.
Onko mahdollista saada stipendiä tai apurahaa
Aalto-yliopiston stipendiohjelma tarjoaa 3 tasoa akateemiseen suoritukseen perustuvia stipendejä:
- Aalto A kattaa sekä luku- että asumiskulut ja on noin 16 000 € vuodessa.
- Aalto B kattaa vain koulutuskulut ja on noin 9 tuhatta euroa vuodessa.
- Aalto C tarjoaa koulutuskustannusten osittaista korvausta 4000 € vuodessa.
Jotta voit saada stipendejä, sinun on ansaittava vähintään 60 opintopistettä vuodessa yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti. Hakemuksen jatkoarvioinnin ja myönnettävän stipendin luokan määrittelee yliopiston johdolla toimiva toimikunta.
Apurahahakemus jätetään yliopistoon pääsyn tai seuraavalle kurssille siirtymisen yhteydessä. Apurahan myöntämistä tai epäämistä koskeviin päätöksiin ei voi valittaa. Apurahoja ei makseta suoraan, vaan ne menevät lukukausimaksuihin ja/tai majoitusmaksuihin.
Voit tarkentaa stipendin saamisen tämänhetkisiä ehtoja ja suuruutta yliopiston verkkosivujen vastaavalla sivulla.
Aalto-yliopiston apurahoja tarjoavat useimmat eurooppalaiset vaihto-ohjelmat, mukaan lukien ERASMUS+ (yliopistotunnus SF ESPOO1), Nordtek / -plus ja Bilateral. Jos haluat saada tällaisen apurahan, ota ensin yhteyttä ohjelmaan osallistuvaan venäläiseen yliopistoon.
Luettelo venäläisistä ERASMUS-ohjelmista löytyy ohjelman verkkosivuilta. Lisäksi yliopistoon pääsy tapahtuu asiakirjojen sähköisellä lähettämisellä.
Johtopäätös
Huolimatta siitä, että Aalto-yliopisto on muodollisesti Suomen nuorin, kolmen vanhan yliopiston perinteet, joista se muodostui, ovat edelleen vahvat. Sukupolvien kokemuksen ja nykyaikaisten innovaatioiden yhdistelmän ansiosta yliopisto onnistui nousemaan pilviin Euroopan oppilaitosten sijoituksissa, ja taiteen ja arkkitehtuurin tiedekunnat ovat jopa maailman kahdenkymmenen parhaan joukossa.
Tässä yliopistossa opiskelemaan haluavien tulee suunnitella menoja 20 tuhatta euroa vuodessa. Osa koulutuksen kustannuksista voidaan korvata stipendiohjelmien kautta.
