Saksan hallitus on vuosikymmeniä tehnyt paljon ponnisteluja rakentaakseen todellisen sosiaalisen paratiisin maahan. Tänä päivänä kaikki apua tarvitsevat saavat tarvitsemansa avun Saksassa. Ilman vakituista työtä jääneet eivät ole poikkeus. Valtio huolehtii heistä maksamalla Saksan työttömille etuuksia, joiden määrä vuonna 2021 riittää perustarpeisiin. Etuuksia voivat hakea paitsi työssäkäyneet, myös ne, joilla ei objektiivisista syistä ole työkokemusta.
Saksan työmarkkinat
Liittovaltion työvoimavirasto (Bundesagentur für Arbeit, BA) on jo usean vuoden ajan raportoinut Saksan työmarkkinoiden suotuisasta kehityksestä. Työllisten osuus jatkaa kasvuaan ja työvoiman kysyntä kasvaa kuukausittain.
IA:n mukaan syyskuussa 2021 liittovaltion järjestelmässä oli rekisteröity 834 tuhatta avointa työpaikkaa, mikä on 61 tuhatta enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös työllisten määrä kasvaa yli 45 miljoonan.
Myös tavallisten saksalaisten tulot kasvavat. Saksalaisten yritysten kokopäiväisten työntekijöiden keskipalkka oli liittovaltion tilastoviraston (Statistisches Bundesamt) mukaan vuonna 2021 3771 euroa, mikä on 68 euroa korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Kuten ennenkin, palkoissa on vakavia alueellisia eroja: joillakin alueilla se voi olla jopa 25 %. Korkeimmat tulot voivat ylpeillä terveydenhuollon työntekijöillä (6,8 tuhatta euroa), pankkijohtajilla (5,7 tuhatta euroa) ja insinööreillä (5-5,7 tuhatta euroa).
Työttömyys Saksassa ja Euroopassa
Taustalla Saksan työmarkkinoiden suotuisa kehitys maassa, myös työttömyysaste on laskemassa. Esimerkiksi syyskuussa 2021 VA:n mukaan toistettiin yhdistymisen jälkeinen historiallinen minimi: työttömyysaste oli 5 % ja työttömäksi ilmoittautui noin 2,256 miljoonaa ihmistä. Vuotta aiemmin työttömiä oli 192 tuhatta enemmän.
Keskimääräisistä vuosiindikaattoreista on vielä liian aikaista puhua: syksyllä työmarkkinat elpyvät (heinä-elokuussa työttömyys oli 5,1-5,2 %), joten työttömien määrä jatkaa ilmeisesti edelleen laskuaan.
Käytettävissä olevat luvut huomioon ottaen vuoden 2021 lokakuun keskiarvo on kuitenkin 5,3 %. Huomioithan, että ILO:n metodologian mukaan laskettu työttömyysaste on vieläkin alhaisempi ja on 3,4 % eli 1,47 miljoonaa työtöntä.
Sellaiset suuntaukset eivät voi muuta kuin ilahduttaa saksalaisia virkamiehiä. Vaikka ulkomaalaisten maahanmuuttajien virta on suuri, he onnistuvat säilyttämään korkean työllisyystason, mikä vähentää maan työttömyysastetta vuosi vuodelta. Samanlainen suuntaus on havaittavissa muissa EU-maissa.
Näin ollen Eurostatin mukaan (ILO:n menetelmää käyttäen) EU:n työttömyysaste oli elokuussa 2021 alhaisin viimeisten 10 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Niiden keskiarvo oli 6,8 %, alhaisin sitten marraskuun 2008.
Vain Tšekki (2,5 %), Puola (3,4 %), Unkari (3,7 %) ja Alankomaat (3,9 %) voivat verrata täysin Saksaan (3,4 %). Esimerkiksi Itävallassa työttömyysaste on 4,8%, Belgiassa - 6,5%, Suomessa - 7,6%, Ranskassa - 9,3%, Italiassa - 9,7%, Espanjassa - 15,2%. Vastustaja on Kreikka, jonka työttömyysaste on 19,1 prosenttia.
Kaikki tämä tekee Saksasta yhden menestyksekkäimmistä maista taistelussa työttömyyden ilmenemismuotoja vastaan työmarkkinoilla. Ja tähän on varsin objektiivisia syitä.
Valtion menetelmät työttömyyttä vastaan
2000-luvun alussa Saksa koki vakavia vaikeuksia työttömyyden kanssa. Keskimääräiset indikaattorit eivät pudonneet alle 11-11,7 %. Nykyään tilanne on paljon parempi. Yksittäistä ja maagista ratkaisua ei kuitenkaan ollut - vuosina 1998-2005 toteutetut työmarkkinauudistukset auttoivat parantamaan tilannetta. Ne ovat voimassa vielä tänäkin päivänä.
Harkitse tärkeimpiä toimenpiteitä, joiden ansiosta saksalaiset taistelevat menestyksekkäästi työttömyyttä vastaan:
- Ensinnäkin työttömille maksettavan korvauksen määräaikaa lyhennettiin 32 kuukaudesta 12 kuukauteen. Tämä poisti pitkäaikaistyöttömyyden ja sai ihmiset etsimään työtä nopeammin.
- Toiseksi otettiin käyttöön "minijobs" (Minijobs) -instituutio. Tämä on eräänlainen osa-aikatyö, osa-aikatyö, jossa ihmiset voivat työskennellä 1-2 kuukautta ja ovat samalla luokka, jolle tarjotaan etuuskohtelu. Nykyään tällaiset työt työllistävät noin 12 miljoonaa ihmistä.
- Kolmanneksi toteutettiin palkkaneuvottelujen hajauttaminen yritystasolla. Tämä on ollut monien työntekijöiden keskeinen hetki palata kokopäivätyöhön.
- Neljänneksi IA toteuttaa erilaisia työllisyyden edistämis- ja edistämisohjelmia:
- BA on rajoitetun ajan tarjonnut työnantajille eräänlaista "integraatiotukea", joka osittain kompensoi "alhaisemman tuottavuuden" osoittavien palkattujen työttömien työvoimakustannukset.
- BA tukee myös nuorten asiantuntijoiden harjoittelupaikkoja yrityksissä heidän valitsemansa erikoisalan koulutusta varten;
- Apurahoja myönnetään myös henkilöstön uudelleenkoulutukseen WeGebAU-ohjelman kautta. Tällainen ohjelma on suunniteltu vähän koulutetuille ja eläkeiässä oleville työntekijöille;
- apurahoja myönnetään myös vammaisten palkkaamiseen (osittain tai kokonaan enintään kolmeksi kuukaudeksi) ja heille työpaikkojen varustamiseen;
- lisäksi VA edistää pakolaisten työllistymistä. Ohjelma on suunnattu alle 25-vuotiaille maahanmuuttajanuorille, jotka ovat kouluttautuneita työvoimapalveluun, voivat valita itseään kiinnostavat erikoisalat ja suorittaa työharjoittelun useissa saksalaisissa yrityksissä.
Kaikesta tästä huolimatta Saksan työmarkkinat ovat edelleen tiukasti lainsäätäjän ja viranomaisten säätelemiä. Näin voit säilyttää tasapainon yritysten ja kansalaisten etujen välillä. Yksi tämän silmiinpistävimmistä ilmenemismuodoista on taloudellinen tuki, jota työttömät hakevat.
Selvitetään, mitä sosiaalietuuksia saavat työttömäksi jääneet henkilöt. Saksan tärkeimmät apurahat ovat Arbeitslosengeld I (ALG-I) ja Arbeitslosengeld II (ALG-II). Tarkastellaan niitä tarkemmin ja katsotaan kuinka ne eroavat toisistaan.
Arbeitslosengeld I -työttömyysetuus (ALG-I)
ALG-I-maksut ovat tärkein etu, johon suurin osa työssäkäyvästä väestöstä luottaa työpaikan menettämisen yhteydessä. Pohjimmiltaan se ei ole korvaus, vaan se on vakuutusmaksu, jonka kansalainen saattoi ansaita työskennellessään maksujensa ja työnantajan maksujen kustannuksella.
ALG-I maksaa BA:n hallinnoimasta vakuutuskassasta. Tätä tukea maksetaan kansalaisille riippumatta siitä, onko heillä säästöjä tai muita taloudellisen tilanteen piirteitä.
Työttömyysavusta säännellään sosiaalilain (SGB III) 136-144 §:ssä III. Tarkastellaan ehtoja, joilla ALG-I ladataan.
ALG-I:n karttumisehdot
SGB III:n 137 §:n mukaan henkilöllä, joka täyttää kolme pääehtoa, on oikeus työttömyysetuuteen:
- on työtön;
- rekisteröity työttömäksi VA:ssa;
- täyttää kelpoisuusaikavaatimuksen.
SGB III:n 138 §:n mukaan jokainen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on työlupa, voidaan katsoa työttömäksi, jos hän on menettänyt työpaikkansa (tai menettää pian), pyrkii löytämään työtä tai jos hänen työaikansa on alle 15 tuntia viikossa. . Eli Saksassa työskenteleville venäläisille, jos he täyttävät muut ehdot, käsikirja on myös saatavilla.
Tässä tapauksessa työttömän on rekisteröidyttävä VA:lle. Tätä varten hänen tulee saapua itsenäisesti työvoimatoimistoon, jättää hakemus ja rekisteröityä.
Tämä on tehtävä mahdollisimman aikaisin: 3 kuukautta ennen suunniteltua töistä lähtöä tai kolmen päivän kuluessa irtisanomisilmoituksen saamisesta työnantajalta.Jos näitä määräaikoja rikotaan tai työntekijä poistuu työstä omasta tahdostaan ilman näkyvää syytä, etuus voidaan jäädyttää. Ensimmäisenä työttömyyspäivänä sinun tulee saapua henkilökohtaisesti VA:lle
Toinen ehto on vakuutusmaksujen maksaminen (Versicherungspflichtige Beschäftigung). Etuutta voivat hakea vain ne työntekijät, joiden palkasta vakuutusmaksut on maksettu.
Viimeinen pääehto on työn pätevyysjakso. SGB III:n 142-143 §:n mukaan etuuksien saamiseksi työntekijän oli oltava virallisesti työsuhteessa ja maksettu vakuutusmaksuja vähintään 12 kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana.
Siksi voidakseen saada ALG-I:n kelpoisen henkilön on:
- Ilmoittaudu BA:hun vähintään 3 kuukautta ennen suunniteltua työttömyyttä tai 3 päivän kuluessa irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta. Voit tehdä tämän verkossa.
- Ilmoittaudu ensimmäisenä työttömyyspäivänä lähimpään työvoimatoimistoon ja ilmoita itsestäsi tarkastajalle. Löydät lähimmän VA-toimiston osoitteen ja yhteystiedot täältä. Sinulla tulee olla mukanasi:
- henkilökortti tai passi, jossa on merkintä oleskelulupaan;
- Kela-kortti;
- kirjallinen todiste työsopimuksen irtisanomisesta;
- yhteenveto.
- Toimistossa työttömälle toimitetaan työttömyyspäivärahahakemuslomake. Vaihtoehtoisesti se voidaan lähettää verkossa.
ALG-I koko
Työttömyysetuuden suuruus riippuu kolmesta keskeisestä tekijästä: viimeisen vuoden keskiansioista, lapsen olemassaolosta ja veroluokista, johon työtön kuuluu. Näin ollen SGB III:n 149 §:n mukaan peruskorko on 60 % keskipalkasta.
Jos työttömällä on vähintään yksi lapsi (tai työttömän puolisolla sellainen lapsi, jos he asuvat yhdessä) ja hän saa siitä päivärahaa, päivärahan perusmäärä nousee 67 prosenttiin. Tämä ei kuitenkaan ole lopullinen luku, veroluokka on erittäin tärkeä.
Esimerkiksi työntekijä, joka ansaitsee 2 000 euroa kuukaudessa, ei saa lapsia ja on 1. veroluokalla (esim. ei ole naimisissa), saa ALG-I:tä 820 euroa kuukaudessa.
Jos hän on naimisissa (III veroluokka), etuuden suuruus on 933 euroa. Lisäksi jos hänellä on lapsi, vuonna 2021 summa on jo 1 042 euroa. Tarkkaa laskelmaa varten käytä BA:n erityistä laskinta.
SGB III:n 147 §:n mukaisen etuuden maksamisjakso riippuu työntekijän iästä (koskee 50 vuoden iän jälkeen) ja työskentelyn pituudesta, jonka aikana vakuutusmaksut on maksettu. Se voi olla 6-24 kuukautta. Tietty aikaväli voidaan laskea alla olevan taulukon avulla.
Agentur für Arbeit tekee jokaisessa tapauksessa yksilöllisen laskelman, joten tarkempia lukuja varten suosittelemme ottamaan yhteyttä lähimpään toimistoon.
Huomioithan, että BA:lla on oikeus estää etuuksien maksaminen, jos jatkuvasti kieltäydyt viraston tarjoamista avoimista työpaikoista, et osallistu suositeltuihin työtehtäviin, et pysty todistamaan, että etsit uutta työtä tai et ole ilmoittanut asiasta virastolle työsuhteen tosiasiasta.
Osa-aikainen työ ALG-I:n vastaanottamisen yhteydessä
SGB III:n 155 §:n mukaan työttömällä on oikeus ansaita lisätuloa työttömyysetuutta saaessaan esimerkiksi Minijobs-mallin avulla. Jos hänen tulonsa ovat alle 165 euroa, ALG-I:n koko ei muutu. Jos se on enemmän, Agentur für Arbeit laskee aiheutuneet työvoimakustannukset (matkat, ruoka, työtarvikkeiden hankinta jne.), vähentää ne tuloista ja vähentää etuutta tuloksena olevalla erotuksella. Samalla tulon määrästä vähennetään alun perin verottomana summa 165 euroa.
Esimerkiksi osa-aikatyön tulot ovat 450 euroa, kulut 100 euroa, ALG-I:n määrä on 1042 euroa.
450 - 165 - 100 = 185 euroa.
1042 -185 = 857 euroa - ALG-I:n määrä, joka maksetaan jatkossa.
Työttömien etuus ALG-II
ALG-II on klassinen esimerkki toimeentulotuesta, joka maksetaan työttömien vähimmäistarpeiden ja toimeentulotason kattamiseen. SGB II:n 20 §:n mukaan tällaisen toimeentulon palkan on katettava ruuan, vaatteiden, hygieniatuotteiden, elin- ja elinolojen tarjoamisen, yleishyödyllisten palvelujen tarve sekä normaali osallistuminen yhteiskunnan sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään.
ALG-II:n rekisteröintiehdot
Oikeuden hakea työttömyysturvaa saa:
- työttömät, joilla ei ole vaadittua työkokemusta ALG-I:n saamiseksi;
- työttömät, jotka saavat ALG-I:tä, mutta etuus on pienempi kuin kotitalouden vähimmäistarpeen kattamiseen vaadittava määrä;
- työssäkäyviä kansalaisia ja ulkomaalaisia, joiden työtulot ovat toimeentulorajan alapuolella.
Kaikkien tällaisen tuen saajien on oltava 15–60–67-vuotiaita (ennen eläkeiän saavuttamista), asuttava Saksassa ja kyettävä työskentelemään (vähintään 3 tuntia päivässä).
Oikeus ALG-II:een on siis myös oleskeluluvan saaneilla ulkomaalaisilla (poikkeus on, jos he ovat Saksan liittotasavallassa vain etsimässä työtä), pakolaisilla, turvapaikanhakijoilla, kodittomilla ja muilla haavoittuvilla yhteiskunnan sektoreilla. , jos he eivät kuulu mihinkään tai toiseen etuusluokkaan: eläkeläiset, vammaiset ja muut vammaiset saavat muita etuja.
ALG-II:ta hakeakseen hakijan tulee ottaa yhteyttä lähimpään työvoimakeskukseen.
Saksan alueiden osoitteet ja yhteystiedot löydät täältä. Avustuksen saaja jättää etuuden hakemiseksi hakemuksen, johon liitetään henkilöllisyystodistus, sosiaalietuuskortti sekä asiakirjat, jotka vahvistavat lisätuen tarpeen.
ALG-II koko
ALG-II:n kokonaiskoko määräytyy useiden kriteerien mukaan, mukaan lukien vastaanottajan ikä, hänen siviilisäätynsä ja erityistarpeiden olemassaolo. Vuodelta 2021 ALG-II työttömyysetuuden perusmäärä on:
- 416 euroa - yksin asuvat aikuiset, yksinhuoltajat sekä aikuiset, joilla on alaikäinen puoliso;
- 374 euroa - henkilöille, jotka ovat avioliitossa tai parisuhteessa;
- 332 euroa - alle 25-vuotiaat;
- 316 euroa - alaikäisille;
- 296 euroa - alle 14-vuotiaat;
- 240 euroa - alle 6-vuotiaat.
Tämän rahan lisäksi henkilölle osoitetaan varoja vuokran ja lämmityksen maksamiseen. Niiden koko riippuu asuinalueesta ja vastaa siellä vahvistettuja standardeja.
Näiden summien lisäksi tuen saaja voi saada lisäavustusta valtiolta esimerkiksi, jos tämä johtuu sairaanhoidon lisäkustannuksista, erityisten lastenruoan hankinnasta, liittyy synnytykseen tai lasten koulutukseen. Käytä erityistä laskinta tietyn koon laskemiseen.
Toisin kuin ALG-I, ALG-II:n kokoa laskettaessa otetaan huomioon henkilön käteisen ja pankkitileillä olevien varojen olemassaolo, kiinteistö ja kallis irtain omaisuus, arvopaperit ja jopa sukulaisten taloudellinen apu.
ALG-II voidaan nimittää rajoittamattomaksi ajaksi; hänet nimitetään ensimmäistä kertaa 12 kuukauden toimikaudeksi. Sen jälkeen saajan on otettava uudelleen yhteyttä työvoimakeskukseen - he tarkistavat, onko etuuksien määräämistä edellyttäviä olosuhteita, minkä jälkeen he tekevät päätöksen.
Tyypillisesti tämä tuki on uusittava 12 kuukauden välein. Ajanvarauksen jälkeen se maksetaan kuukausittain etukäteen eli jokaiselta seuraavalta kuukaudelta.
Liitännäistulojen vaikutus ALG-II:een
Toimeentulotuen saajalla on myös oikeus lisätuloon. Mutta ne eivät vaikuta ALG-II:n kokoon vain silloin, kun niiden koko on alle 100 euroa kuukaudessa. Jos lisätulo on suurempi, se pienentää etuuden määrää.
Mitä suurempi lisätulo, sitä enemmän tämä summa pienentää etuuden määrää. Käytä alla olevaa taulukkoa laskeaksesi vähennyksen
Esimerkiksi jos lisätulo on 350 euroa kuukaudessa. 350-100 = 250 euroa -20% (50 euroa) = 200 euroa. Näin ollen tuen määrää alennetaan 200 eurolla.
Muu toimeentulotuki työttömille
Edellä mainittujen työttömyysetuuksien lisäksi työttömät tai osa-aikaiset voivat saada useita muita valtion tukia. Alla oleva taulukko auttaa sinua tutustumaan niihin lyhyesti.
| Tuet | Ajanvarausperuste | Tuen määrä | Termi |
|---|---|---|---|
Einstiegsgeld | Osoitettu ALG-II:n edunsaajille, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa tai työllistyä uudelleen. | 50 % ALG-II:sta | Jopa 2 vuotta |
Gründungszuschuss | Osoitettu ALG-I-vastaanottajille, jotka haluavat harjoittaa liiketoimintaa | 300 euroa sekä ennen ALG-II-maksun päättymistä että sen jälkeen | 15 kuukautta |
| Kurzarbeitergeld | Määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille | Jopa 60 % täyden ja osittaisen palkan erotuksesta | Jopa 2 vuotta |
| Bildungsgutschein | Määrätty henkilöille, jotka ovat koulutuksessa, mukaan lukien uudelleenkoulutus | Koulutuskulujen määrässä |
Huomaa, että näitä etuuksia, mukaan lukien työttömyysetuudet, ei myönnetä pakolaisten, PP:n, vammaisten ja eläkeläisten avun saajille eikä muille väestön eturyhmille.
Sairausvakuutus työttömille
Et voi asua Saksassa ilman sairausvakuutusta. Vakuutuksia toteuttavat maassa kaksi sairausvakuutusyhtiötä (Krankenkasse) - yksityinen ja valtio.
Kaikki alle 54,9 tuhatta euroa vuodessa tienaavat eli suurin osa väestöstä ovat velvollisia ryhtymään valtionkassojen asiakkaaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset ovat valtavat - 15,5 % vuotuisesta bruttotulosta, josta työnantaja maksaa perinteisesti puolet. Mutta entä jos henkilöllä ei ole ansiotuloja ja hän on työttömänä?
Tässä tapauksessa pakollisen vakuutuksen kustannukset maksaa Työ- ja työvoimavirasto, joka maksaa työttömille etuuksia. Samaan aikaan vakuutuspalveluita tarjoaa edelleen sama vakuutusyhtiö kuin ennen työttömyyttä.
ALG-I:n saajien osalta BA kuitenkin kattaa maksut kokonaan, ALG-II:n osalta vain osittain.
Riittääkö työttömyysetuus elämiseen
Monia kiinnostaa, voidaanko työttömyysetuuksina maksettavilla rahoilla elää. Ilmeisistä syistä molemmat tulotyypit eivät voi täysin kattaa menetettyä ansiotuloa.
ALG-I, koska sen koko on korkeampi, on parempi tässä tehtävässä. Sen vastaanottajat voivat kattaa täysin kotitalouksiensa ruoka- ja sähkölaskutarpeensa, ja heillä on jopa varaa vaatteisiin. Et voi lykätä mitään tai lähteä lomalle tällä rahalla. Maksujen rajallinen koko ja aika kannustavat kansalaisia etsimään uutta työtä.
Se on vaikeampaa ALG-II-saajille, koska heidän edunsa ovat pienemmät. Mutta jopa ne voivat kattaa täysin ruoan, apuohjelmien ja jopa vaatteiden kustannukset - korvauksen määrä lasketaan erityisesti näitä tarkoituksia varten.
Johtopäätös
Kaikilla Saksan työttömillä, myös ulkomaalaisilla, on oikeus työttömyysetuuteen - tätä varten heidän on rekisteröidyttävä paikalliseen työvoimakeskukseen. Jos he ovat aiemmin olleet työssä ja maksaneet vakuutusmaksuja, he ovat oikeutettuja ALG-I-työttömyysvakuutukseen. Sen koko on yleensä 60 % työtuloista.
Kun saatava määrä on pienempi kuin toimeentuloraja tai työttömällä ei ole aikaisemmin ollut työtä, hänellä on oikeus ALG-II-työttömyysetuuteen. Sen koko on paljon pienempi ja se kattaa vain vastaanottajan elämän perustarpeet.
